#neuvottelija Sami Miettinen

I find your lack of faith disturbing.

Eikö sinä joskus täällä Ivaniakin moikannut?

Kyllä vaan, täällä samassa studiossa, niin Ivanin vieraana silloin aikanaan.

Joo, ja me kumpikin ollaan sananvapauden puolustajia tietenkin.

Se taisi olla siihen aikaan, kun sinulla oli aika kova hyökkäys päällä.

Ei, se oli kyllä itse asiassa sitä aiemminkin, että me tehtiin sitten joskus myöhemmin toinen haastattelu, mutta se oli ihan vaan puhelinhaastattelu.

Joo, mutta mehän tavattiin tuossa, minä olen Nikin uskallikko, että Kevin, perussuomalaisen.

Ja sitten kanavalla juttelen Kyösti Kakkosin ja sun kanssa Suomen talouspolitiikasta.

Että näinkin voi ihmiset tehdä, eikä siinä ole mitään pahaa.

Ja jotkut ajattelee, että tästähän voi suorastaan tarttua.

Mutta keskustelua tekee aina hyvää.

Ja mun mielestä meidän amerikkalaiset ystäväkin siitä vähän muistuttaa kovakuoroisesti, että se on loppujen lopuksi hyvä asia, kun ihmiset puhuvat suoraan ja vapaasti.

Kyllä se nimenomaan näin on.

Ja Euroopassa tämä on kyllä...

...päässyt vähän oudoille raiteille.

Se, että millä tavoin meillä sananvapauteen suhtaudutaan.

Meillä sananvapautta arvostetaan kyllä arvona, mutta sitten kun mennään konkretiaan, niin kyllä Euroopassa on ollut aika huolestuttavia tendenssejä.

Että mielestäni se J.D. Vancein pitämä puhe, niin siinä oli kyllä paljon ajattelemisen ja herättelyn arvoista eurooppalaisille.

Joo, järkytyshän se oli, koska tavallaan tämä eurooppalainen tiedotuskompleksi on vähän tottunut.

Siihen Bidenlaiseen kompleksiin, jossa mieluumminkin on erinäisiä sensoreita ja mahdollisia puhdistusmekanistia poliittisille mielipiteille, jotka ei ole ihan toivottuja.

Eihän se miellyttänyt sitten tätä näin ajattelevaa porukkaa Euroopassa.

Näinpä.

Mutta hei, siitä meidän keskustelusta täytyikin ottaa se Kyöstin kakkonen vieraksi.

Se oli niin reippaita mielipiteitä.

Jääkö siitä meidän keskustelusta?

Kannattaa muuten sinne Suomen uutisten kanavan.

Tupea mennä katsomaan, niin jääkö siitä mieleen jotain pointteja?

Joo, se kannattaa kyllä katsoa.

Ylipäätäänkin sellaisille ihmisille, joille sananvapaus, länsimaiset arvot, markkinatalous ja vastaavat ovat läheisiä, niin Suomen uutiset ja perussuomalaiset on ihan suositeltava kanava ja puolue seurattavaksi.

Ja niitä keskusteluita, mitä on käyty, niin kannattaa myöskin tarkkailla ja seurata.

Se keskustelu, mikä meillä oli siellä Kyöstin kakkosen kanssa, niin ennen kaikkea siitä jäi mieleen.

Se, että puoliväliriiheen odotetaan myöskin jonkinlaisia veropoliittisia avauksia.

Tämä hallitushan on nyt tehnyt merkittäviä sopeutustoimenpiteitä ja pyrkinyt saamaan valtiontaloutta tasapainoon.

Myöskin hyvin aktiivisia kasvutoimia, ikään kuin aktiivisen teollisuuspolitiikan ja kaupan saralla.

Mutta sitten tietystikin voisi toivoa, että tällainen hallitus pystyisi tekemään vähän aktiivisempaa veropolitiikkaa myöskin.

Tässä me ollaan tietysti aika hankalassa raossa siinä mielessä.

Että yhtäältä valtiontalouden tasapaino ja toisaalta ulkoapäin tuleva paine siihen, että ei jouduta Euroopan unionin liiallisen alijäämän menettelyyn,

niin kaventavat kyllä merkittävästi sitä varaa, mikä meillä veronkevennyksiin on.

Mutta toivottavasti puoliväliriihessä pystytään löytämään sellaisia kohdennettuja hyviä veronkevennyskohteita,

joissa olisi sitten mahdollista myöskin puskea eteenpäin parempia edellytyksiä.

Tulevaisuuden kasvulla.

Joo, ja siinähän me kystinkaan todella aggressiivisesti argumenteitiin esimerkiksi perintöveron muuttamisessa luovutusvoittoveroksia.

Sen näkee ehkä vähän tässä, että meidän teollisuuden rakenne on hyvin pääomaintensiivinen.

Ja yksi asia, mistä sä oot nyt tämän vuoden aikana kunnostautunut, on tämä mahdollinen ICE-päktin laajentaminen Kanadan ja USA kanssa.

Niin telakkateollisuus jäämurteissa.

Sehän on isojen pääomien bisnes, niin kyllä täällä tarvittaisiin kotimaista pääomaa myös sillä sektorilla.

Mutta kerros vähän, miten se etenee.

Siinähän on siis kyse siitä, että arktisen alueen merkitys on kasvanut geostrategisesti aivan merkittävällä tavalla viime aikoina.

Mitä tulee arktiseen, niin siellä kyllä ennen kaikkea Venäjä dominoi.

Venäjällä on ihan toimintakykyinen hyvä jäämurtajalaivasto.

Ja Kiinalla on kasvavaa intressiä arktiselle alueelle.

Ja Kiinakin pyrkii omaa jäämurtajaosaamistaan kasvattamaan.

Se ei ole vielä kovin hyvissä kantimissa, mutta kiinalaiset on nopeita oppimaan ja heillä on määrätietoista pyrkimystä sille suunnalle.

Samaan aikaan on sitten se, että Kanadassa on monella tapaa päässyt jäämurtajaosaaminen jo vähän rapistumaan.

Mutta vielä pahemmin se on rapistunut Yhdysvalloissa, jossa on ollut tämä Jones Act.

Jo sata vuotta voimassa.

Ja nyt läntiset liittolaisemme Atlantin toisella puolella ovat hahmottaneet sen, että tämä on kestämätön tilanne.

Ja että he tarvitsevat parempaa jäämurtajakalustoa.

Ja mistäpä sitä paremminkaan saisi kuin Suomesta.

Koska Suomessa on kuitenkin maailman jäämurtajista rakennettu peräti 60 prosenttia.

Suunniteltu jopa 80 prosenttia.

Ja tässä mielessä suomalainen osa.

Osaaminen on siellä hyvin kysyttyä.

Tämä Icepact on tällainen löyhä aloite siihen, että mitä tämä voisi merkitä.

Sekä Yhdysvalloilla että Kanadalla on aika voimakkaat kotimaisuusvaatimukset, mitä tulee tämän kaltaisen laivaston rakentamiseen.

Ja se on tietysti lainsäädännöllinen haaste.

Mutta sille on pyritty tietä jo tasoittamaan tämän Icepactin myötä.

Ja toivottavasti sitten tulevat neuvottelut avaavat ovia entisestäänkin siihen suuntaan.

Meillä on tietystikin tavoitteena, että mahdollisimman suuri osa näistä tarvittavista jäämurtajista myöskin rakennettaisiin Suomessa.

Joo, se on kyllä tärkeä homma.

Siinä on todella paljon tilauksia ja mahdollisesti lisenssiointituloja voitettavana.

Mutta trumppi vähän on semmoinen, että se varmaan innostuu tästä Jones Actista, että tähän on täydellinen kauppasodan asenne, että pistetään kaikki tällainen.

Ja nyt on pakko vain rakentaa täällä jänkeissä.

Ja sitten se vähän pelaa sen laivan rakennuksen ulos.

Ja sitten siitä on vähän riski, että tätä tietotaitoa myydään toivottavasti kalleilla.

Mutta toivottavasti sieltä löytyy, niitä on sen verran monta niitä laivoja kuitenkin tilausputkessa, että niitä on vaan järkevää sitten tuottaa meillä.

Helsingin telakkahan taitaa olla kanalaisten omistuksessa. Tässä on tämmöinen kunnon kolmiodraama.

Niin tästä Jones Actista täytyy ensinnäkin sanoa siis se, että sehän on tosiaan toista sataa vuotta vanha aloite.

Joka Yhdysvaltain lainsäädäntöön on tullut, joka on pakottanut merkittäviin kotimaisuusvaatimuksiin sitten, mitä tulee tietyntyyppisten alusten rakentamiseen.

Mutta se on juuri johtanut siihen, että Yhdysvaltain laivarakennusteollisuus ja ennen kaikkea jäämurtajaosaaminen on rapistunut niin merkittävästi tässä sadan vuoden kuluessa.

Ja sitä on Yhdysvalloissa yritetty saada ylös sitä osaamista, mutta varsin huonolla menestyksellä.

Ja Yhdysvalloilla alkaa olla vähän kiire tämän asian kanssa.

Ja sen vuoksi siellä ollaan nyt ihan eri tavalla avoimia myöskin sen suhteen, että ehkä niitä laivoja voisi sitten ulkomailta eräältä liittolaiselta tilata.

Huomionarvoista on myöskin se, että tämä Trumpin eräänlainen hallitusohjelma eli tämä Project 2025, niin siellä itse asiassa avataan jo ovea siihen, että Jones Actia pitäisi joko muuttaa tai se pitäisi kumota kokonaan.

Mikä voisi sitten avata tämän mahdollisuuden.

On myös syytä huomata se, että suomalainen meriteollisuus on sillä tavalla aika ainutkertaistakin, että meillä oikeastaan kun täällä rakennetaan laiva, niin sen laivan lisäarvosta syntyy vain 20 prosenttia siinä viimeisessä vaiheessa siellä Telakalla.

Ja 80 prosenttia syntyy siitä alihankkija-arvoketjusta, jossa erilaisia komponentteja ja laivassa tarvittavia materiaaleja.

Ja osia tehdään jossakin muualla.

Ja niin totta kai tietystikin kun on kyse yksityisistä yrityksistä, niin he tekevät sellaisia diilejä kun hyväksi katsovat.

Me poliittisella puolella sitten pyrimme tasoittamaan tietä noin ikään kuin hallitusten välillä.

Mutta täytyy kyllä sanoa, että sen tietotaidon mitä Suomessa on siirtäminen Atlantin yli ei kyllä ihan helposti onnistu johtuen juuri siitä, että meillä se meriteollisuuden alihankintaketju on.

On niin laaja ja siellä ikään kuin Telakalla tehtävää osaamista, niin sitä ei oikein voi siirtää ilman sitä alihankintaketjua, joka joka tapauksessa on Suomessa.

Joo, no mutta toivotaan siinä miljardit kyseessä ja tavallaan tietyllä tavalla perverssisti, että ihmisten kritisoima Grönlanti-kiinnostuskin oikeastaan pelaa Suomen pussiin, koska jenkit tarvitsee kahdenvälisiä liittolaisia, niin kuin meh meillä on just tämä palikka.

Niille ei oikein aikaa odoteta.

Odotellaan, että ne saisi itse rakenneltua sen infrastruktuurin sinne.

Pakko niitä urvata tilaa oikeastaan meiltä ja sitten tietyllä tavalla tämä Grönlanti-kiinnostus vain osoittaa, että ne on oikein tosissaan tämän arktisen alueen suhteen.

Toivottavasti tämä menee ihan nappiin sitten sun tontilta, mutta mennään eteenpäin.

Eli mun mielestä on ollut hienoa, että ministerinä sä oot jättänyt tämän vähän lässytyksen sivuun ja keskittynyt kauppapolitiikkaan.

Mun mielestä tuossa entisen puolueesi kokoomuksen Alexander Stubbkin.

Me ollaan vähän samoilla linjoilla, niin ootteko te tavallaan nyt löytänyt tämmöisen uuden viennin edistämiskulman Stubbin kanssa tässä Suomen etujen puolustamisessa?

Kyllä mä koen, että tässä toimitaan yhtenä hyvänä joukkueena ja tasavallan presidentin kanssa ollaan käyty hyviä keskusteluita tästä jäämurtaja-asiastakin esimerkiksi.

Ja niin kyllä mä koen, että meillä on hyvin samantyyppinen lähestymistapa siihen kysymykseen.

Joo ja nämä tavallaan nythän tästä on tullut tämmöistä kahdenvälistä.

Ja vois oikeastaan siitä kiittää, että mainitsit tämän Vänsen puheen, niin tavallaan semmoinen, niin kuin jenkithän nyt on poistanut sitä tätä byrokratiaa, ne on lopettanut tämän niin kuin DEI ja sitä myötä osittain niin kuin ESG-trendikin vähän hiipuu.

Eli tätä voi olla, että nämäkin laineet iskevät aika kovaa Eurooppaan, niin tavallaan ja siinä on huonojakin puolia, tämä vihreä siirtymä voi olla niin kuin kilpailuetu Suomelle.

Siis jotenkin tullut niin kuin järki tähän menoon, niin mun mielestä tässä on niin kuin pelin paikka ne, jotka huomaa ekana, että tämä maailma on vähän muuttunut tämmöiseksi niin kuin markkinaan tarjollinen lisemmäksi, niin ne voi saada aika isoa hyötyä tästä murroksesta.

Että ei pidä jäädä niin kuin toivoon sitä vanhaa lällytysaikaa, jossa ESG ja DEI ja pehmeät arvot ja jopa niinkin hieno asia kuin sääntöperusteinen maailmanjärjestys olivat niin kuin kunniassa.

No tässä on tietysti aika monta ja aika eri mitallistakin asiaa, että ensimmäinen on tietysti tämmöiset länsimaissa ja usein ensin Yhdysvalloissa keksittävät ja sen jälkeen Eurooppaan leviävät ja viimeisenä Suomeen rantautuvat kotkotukset, joita voi sitten olla erilaiset DEI tai VOGUE hullutukset.

Yhdysvalloissa selvästikin on mitta tullut täyteen tämän kaltaisesta elämälle vieraasta sanasensuurista.

Kummallisista käsityksistä vaikkapa sukupuolesta tai muusta.

Toivottavasti Euroopassakin tajutaan tällaisten trendien haitallisuus ennen kuin ne pääsevät enemmälti vahingointaan.

Yhdysvalloissahan tämmöiset DEI-rekrytoinnit on tuntunut, että vahingoittaneet jo aika paljonkin ja konkreettisiakin vahinkoja on sen puolella sattunut.

Toivottavasti Euroopassa ymmärretään kääntää suunta sen osalta.

Hyvin toisen tyyppinen, toki tähän osaltaan linkittyvänä, mutta kysymyksenä on sitten tämä maailmanjärjestyksen muuttuminen.

Suomessa on ollut vähän semmoinen kummallinenkin ajattelutapa, jossa on todella uskottu, että meillä on jokin sääntöperustainen järjestelmä.

Mutta nähdäkseni se on aina ollut vähän illuusio, koska on niin, että ei voi olla sääntöjä, jolle ei ole jonkinnäköistä voimankäytön monopolia.

Tai Ruotsilla, Yhdysvalloilla, mikä maa ikinä kyseessä onkaan, niin siellä on sääntöperustainen järjestelmä, eli se lakikirja.

Viime kädessä sen takia, että sen lakikirjan takana seisoo sitten väkivallan legitiimin käytön monopoli, eli valtiovalta, poliisi, oikeuslaitos, armeija, jne.

Mitä tulee kansainvälisiin suhteisiin?

Ei meillä ole koskaan ollut mitään sellaista yhtenäistä maailmanpoliisia, joka toimisi.

Ei kansainvälisten sopimusten ja sääntöjen takaajana, vaan aina on ollut niin, että se sääntöperustainen järjestelmä, jollainen joskus globaalisti suunnilleen luodaan, niin se on suurimpien ja vahvimpien keskenään sopima järjestelmä, joka pysyy pystyssä niin kauan, kun se suurimmille ja vahvimmille sopii.

Ja sen jälkeen, kun joku suurimmista ja vahvimmista kyllästyy, ettei tämä enää napostelekaan, niin sen jälkeen he kirjoittavat.

Kirjoittavat säännöt uusiksi tai hylkäävät säännöt kokonaan.

Ja tämä on ollut Suomelle semmoinen erikoinen juttu, että me emme ole hahmottaneet tätä, että me jotenkin uskomme, että kansainväliselläkin tasolla on joku lakikirja, jonka mukaan mennään.

Ei ole.

Kansainvälisellä tasolla ne säännöt ja sopimukset, joita on sovittu, niin ne jätetään just sillä hetkellä, kun isoimmat pelaajat päättää, että nämä ei enää kiinnosta meitä.

Ja tämä pitäisi Suomessa tajuta, jotta me pystyisimme pelaamaan myöskin omat korttimme tässä myrskyisessä maailmassa mahdollisimman järkeen.

Se on just noin. Ja tästä sitten, jos vielä ottaa tästä ESG Day-kulmasta, sitten tämän niin sanottu dual use, eli teknologian ja tuotannon kaksoiskäytön.

Niin tässä tavallaan vanhassa lällymaailmassahan asia on ollut sillä, että ei hyvinkään kauheita aseita ja voimaa ja kyvykkyyksiä, että ei niin saakka oskuja eikä saakka aina voida rahaa.

Ja luotiin jopa tämmöisiä EU-kehykoita rahoituksille, että just tuommoiset ilkeät asiat pois.

Osoittautunut ihan täyden hulluudeksi. Eli nimenomaan kaikki teknologia, jossa on tämmöistä sotateknologillista kaksoiskäyttöä, niin on tässä uudessa maailmassa erittäin tärkeitä asioita.

Ja onneksi Suomessa nyt on aina oltu realistia tällä puolustusvoimapuolella. Meillähän on todella isoja hankkeita ja kaikki ne on mahdollisesti käännettävissä tämmöiseen kaksoiskäyttöpuoleen.

Tässähän on meillä iso mahdollisuus.

Se on ihan totta. Puolustusteollisuus on voimakkaasti nouseva ala ja valitettavasti.

Näin näyttäisi olevan pitkän aikaa tulevaisuuteenkin. Taustatekijäthän ei ole ollenkaan myönteisiä, mutta meidän pitää ottaa maailma sellaisena kuin se on, eikä sellaisena kuin toivoisimme sen olevan.

Näistä erilaisista vastuullisuuskriteereistä, niin näissä on kyllä syytä kiinnittää huomiota siihen, että trendit ja käsitykset vaihtuu tosi nopeasti.

Ja jos mennään aina kulloistenkin vastuullisuustrendien mukaan, niin todennäköisesti ollaan ennen pitkää tehty aika isoja virheitä.

Vielä toistakymmentä vuotta sitten tehtiin ydinvoimapäätöksiä Suomessa, niin jotta saatiin ydinvoimalupaa läpi, niin siihen piti liittää tämmöinen niin sanottu risupaketti, eli poltettavia biopohjaisia aineita, niin sitten se oli vastuullista.

Ydinvoima oli vähän paha juttu, mutta sitten kun poltetaan puuperäistä materiaalia, niin sitten se onkin vastuullista.

Ja nythän se on täysin toisinpäin, että ydinvoimaa pidetään ilmastonmuutoksen kannalta hyvänä energiaa.

Ilmanmuutona, kun taas sitten kaikki poltettava on tosi paha.

Tai sitten joskus aikanaan markkinoitiin nimenomaisesti, että vesivoima on tosi hyvä, että se on päästötöntä, puhdasta ja uusiutuvaa.

No sitten sen jälkeen tuli erilaiset lohiaktivistit ja muut, jotka taas leimasikin, että vesivoima se vasta paha onkin, kun sitten ei pääse lohet kutemaan ja näin edelleen.

Nämä trendit vaihtelevat aivan valtavasti.

Joitakin aikoja sitten asetteollisuus oli hirveän paha.

Nykyisin ymmärretään jo paljon paremmin, että viime kädessä kuitenkin läntiset vapaudetkin turvataan sillä, että

niiden vapauksien puolustamiseen on olemassa myöskin konkreettista, tarvittaessa myöskin tappavaa voimaa.

Näin se on ja nämähän flippaavat tosiaan.

Töydenlahdellakin on sellainen itsekkyyden muistomerkki, jonka alkuperäinen idea oli, että

ulhaasti nämä kansanedustajat vastustivat ydinvoimaa ja sitten se olikin kääntyy 180 astetta toisinpäin, että tässä on nyt idioottien gallerian ikuisuutta.

Tämä on aika lailla hulluuden puhdistuminen.

Mielestäni kannattaisi sitten sellainen tunteilu.

Mielestäni tuossa LinkedInin ja Facebookiin ja X-ään, että tavallaan tästä Trumpinkin sinänsä karusta liikkeestä,

että aloitetaan kahdenvälistä keskustelua suoraan Putinin kanssa, niin se on tietysti ikävää, mutta älkää omia tunteita sinne sotkekoon.

Jos Trumpi ärsyttää, niin sitä voi silti katsoa, että tämä kuitenkin aloitti prosessin, jota ei oltu tässä kolmeen vuoteen pystytty tekemään edellisen hallinnon aikana.

Siitä voi tulla aika ikäviä asioita, mutta voi siitä tulla jotain muutakin, mutta ainakin jos käsien päällä istutaan eikä tehdä,

niin mitään ei varmasti tapahdu.

Eli vähän niin kuin toivoisin sellaista kylmäpäisyyttä tähän keskusteluun, oikeastaan vasemmista tunteilua joka asiaan.

Ei ole minua ainakaan kiinnosta toimittaa tunteet yhtään mistään. Pistäkää vähän analyysiä siihen peliin.

Näinhän se on. Sinänsä ne tiedot, mitä meillä tällä hetkellä on Venäjän ja Yhdysvaltaan välisistä keskusteluista,

ne on kyllä eurooppalaisesta näkökulmasta hyvin huolestuttavia.

Toki emme tiedä, mitä kaikkea tässä nyt sitten lukee.

Mikä asiat lopulta tehdään ja mikä on neuvottelutaktiikkaa ja kuinka asiat lopulta kehittyvät.

Mutta joka tapauksessa Euroopassa olisi syytä ymmärtää se, että asiat ei voivottelulla muuksi muutu.

Täällä on osattava itse se peli pelata eikä vain heristellä sormea, koska se sormenheristely ei niin sanotusti isoja poikia tunnu paljon kiinnostavaa.

Silloin meidän pitää ymmärtää, että millainen maailma oikeasti on.

Ja elettävä sen realiteettien ehdoilla.

Meillä on aika kovat kortit nyt siis tämän uuden Ilkeä-Jenkkien kahdenvälisen liittoutuman ehdoilla.

Eli meillä on ne laivat, sitten meillä on tätä puolustusvoiman osaamista, sitten meillä on tätä datakeskushommaa.

Meillä on Jenkkien datajätit on jo täällä ja tulee isosti meidän infrastruktuuriin.

Ja mun mielestä meidän intressi ei ole tehdä henna virkkuisesti semmoista.

Sormia herjättästeliä, joka poistaa täältä Jenkkien koneessa kiinnostukset.

Vaan ollaan tässäkin asiassa aika pragmaattinen.

Näin on syytä olla.

Joo, mutta sitten mennäänpä eteenpäin.

Mä oon siis Ilkeä-Investointipankkiiri, niin mulla on paljon näitä kavereita rahoitusalalla.

Ja yksi tämmöinen iso kokonaisuus sun tontilla on ollut tämä teollisuussijoituksen, TESin uudistaminen.

Ja aluksi mä vähän kattelin, että...

A, siellä yhdistellään ilmastorahastoa ja muuta.

Mutta sehän nyt oli mun mielestä aika hyvä, niin kuin vähän ennakoitkin tätä trendiä, että sieltä otetaan sitä ehkä tauhkaidealismia ja keskitetään resurssit ja suunnataan ne sitten tuohon johonkin hyvään suuntaan.

Mutta taitaa olla vähän se strategia vielä elossa.

Mutta mihin suuntaan tämä teollisuussijoitus on nyt menossa?

Joo, siinähän ensinnäkin taustana on tosiaan se, että keskitimme valtion pääomasijoitustoiminnan tämän Suomen teollisuussijoitusohjelman.

Ja se tarkoitti sitä, että ajoimme alas se ilmastorahaston ja oppivainvestin.

Ja tästä Business Finland Venture Capitalista tehtiin sitten tytäryhtiö teollisuussijoitus Oyn alle.

Tällainen teollisuustuki OY, joka sitten pystyy myöskin tarvittaessa tämmöiseen tukimuotoiseen toimintaan.

Tässä on tietysti vähän monenlaisia taustatekijöitä.

Ensinnäkin on se, että on haluttu tehostaa.

On haluttu tehdä enemmän realistisesti.

Meidän täytyy tietysti pienenä maana aina käyttää resurssiimme mahdollisimman tehokkaasti.

Mutta sitten siellä on taustalla tällaisia tekijöitä kuin esimerkiksi kasvanut valtion tukikilpailu eri maiden välillä investoinneissa.

Toisaalta myöskin sitten se, että erilaiset kriittiset teknologiat ja innovaatiot näyttelevät yhä suurempaa roolia myöskin geopoliittisessa kilpailussa.

Ja sitten yksi sellainen merkittävä tekijä, että Suomessa kyllä syntyy hyviä innovaatioita, erinomaisen lupaavia startuppeja.

Mutta sitten valitettavasti ne kaikista lupaavimmat ja parhaat startuppit ostetaan ulkomaiseen omistukseen vähän liian varhaisessa vaiheessa.

Ja osaltaan senkin kautta, että miten Suomen teollisuussijoitus OY on nyt vahvistettu, pääomitettu ja sen sijoitustrategiaa uudistetaan, niin siinä on taustalla myöskin se,

että millä tavoin voisimme pitkittää sitä aikaa, jonka tämmöiset lupaavimmat yritykset ovat suomalaisessa omistuksessa.

Ja sitten toisaalta myöskin edesauttaa lupaavien alkujen mahdollisimman nopeaa skaalautumista ja kaupallistamista.

Joo, siis Pia Santavirta on ihan mainio tyyppi siis aikaisemmin pääomasijattien toimari ja mulla on kyllä kova luotto häneen, että hän osaa tätä koordinoida, mutta sinänsä koska hänen aikaisemmassa roolissaan

se pääomasijattaja, että Venture Capital ja Enkeli-toiminta, joka mahdollistaa tämän sitten kasvun, niin siellä kuitenkin on nojottu yksityiseen pääomaan ja teollisuussijoitus on siinä vanhassa kehikossa ollut semmoinen fiksu tavallaan ankkurisijoittaja, joka kuitenkaan ei ota aktiivista roolia, vaan täydentää sitä meidän armottoman pientä yksityistä pääomaa, joka pitäisi sillä perintöverralla muuten saada vähäisnousemaan, niin kuin Ruotsi teki jo 2005, näin sivuhuomio toimittajalta.

Pikkasen kulmia on kohottanut, että nyt sitten teollisuussijoituksen sinänsä pätevien tyyppien pitäisi nyt tehdä aika isoja itsenäisiä kaupallisia päätöksiä, että mikä bisnes nyt sitten kasvaa ja tämä on aika iso riski, millä me nyt saadaan semmoisia hyviä sijoittajia sinne byrokrateista.

Ensinnäkin on todettava se, että siis Suomen teollisuussijoitus Oy tulee vastaisuudessakin toimimaan sillä tavoin, kun se on tähänkin asti toiminut, eli toimii edelleenkin merkittävässä määrin.

Rahastojen kautta ja myöskin sillä tavoin, että se pyrkii osaltaan generoimaan yksityistä pääomaa mukaan niihin hankkeisiin ja teollisuussijoitushan toimii tällaisissa tavallaan markkinakapeikoissa ja väistyy sitten siinä vaiheessa, kun näyttää siltä, että asia toimii hyvin markkinaehtoisestikin, mutta se mikä on uutta on se, että teollisuussijoitus ottaa tulevaisuudessa vahvemman roolin myöskin suorissa sijoituksissa.

Rahastojen kautta ja myöskin sillä tavoin, että se pyrkii osaltaan generoimaan yksityistä pääomaa mukaan niihin hankkeisiin, mutta se mikä on uutta on se, että teollisuus ottaa tulevaisuudessa vahvemman roolin myöskin suorissa sijoituksissa.

Voimakkaasti niin tekee itse asiassa nykyisin Yhdysvallatkin ja ennen kaikkea siellä pyritään tämmöisellä aktiivisella teollisuuspoliittisella toiminnalla varmistamaan sen, että omat teknologiat ja oma osaaminen on mahdollisimman hyvin sitten myöskin geostrategisesti ja geopoliittisesti hyödynnetty, niin tässäkin on kysymys siitä, että pelaako Suomi jossakin kuvitteellisessa todellisuudessa vai siinä todellisuudessa, missä me aidosti elämme.

Toteamaan sen, että sellainen sääntöpohjainen järjestelmä, johon olimme tottuneet tai jollaisen sääntöpohjaiseksi kuvittelimme, niin se on itse asiassa kadonnut ja me elämme tällä hetkellä globaalisti nimenomaisesti vahvojen suurvaltojen liittoumien aktiivisen geopoliittisen vastakkainasettelun maailmassa.

Onko meillä sellaisia välineitä, joilla edelleenkin markkinatalouden puitteissa, mutta voimme myöskin puolustautua, vahvistaa niitä omia osaamisia, vahvistaa kotimaista omistajuutta, vahvistaa sitä, että kotimaiset innovaatiot tai yritykset eivät päädy liian varhaisessa vaiheessa väärin käsiin.

Sitten tullaan siihen kysymykseen, että olen samaa mieltä siitä, että tarvitsemme Suomeen lisää yksityisiä pääomia. Olen samaa mieltä siitä, että meidän pitää luoda sellaista veropolitiikkaa.

Joka myöskin kannustaa säästäväisyyteen, sijoittamiseen ja jopa niihin pääomien kasautumiseen, mikä on taloudelle itse asiassa aika hyvä juttu, niin kuin Ruotsista näemme, että kyllä se säteilee koko yhteiskunta, että siellä on tiettyjä vauraita pitkän tähtäimen sukuja.

Mutta koska tämä ei synny ihan kädenkäänteessä, niin sitten meidän täytyy kysyä, että mitä kortteja meillä kaiken kaikkiaan on. Ja teollisuussijoitus Oy on yksi sellainen väline, jolla voimme ehkä sitten valtiolliselta puolelta,

hieman korvata sitä edelleenkin jossain määrin kehittymätöntä yksityistä pääomamarkkinaamme Suomessa. Tämä on tässä taustalla.

Että siinä kun ne toisten rahoilla, kun sä et ikinä käyttäydy niin hyvin kuin omillasi, niin tulee huonoa omistusohjausta. Mutta tämä on tosi vaikea ongelma ratkaista. Ymmärrän kyllä noin tavallaan maailman politiikkamuuttotussakin suhteessa meidän kannalta ikävään suuntaan, että muut pelaa paljon isommilla rahasäkeillä täälläkin.

Markkinatalous, jota valtiot eivät omilla toimillaan sählää, on se paras järjestelmä. Ja sitten kun päästään siihen, niin se on Suomenkin kannalta hyvä. Mutta jos maailma on toisen näköinen tällä hetkellä, niin meidän ei auta olla aseettomia siinä tai kuvitella, että maailma olisi sellainen kuin se oli 10 tai 20 vuotta sitten, kun se ei ole.

Meillä on todellakin siis länsimaisen yhteiskuntien köyhimmät rikkaat. Olemme yli 100 000 euroa per aikuinen keskimäärin köyhempiä kuin kaikki muut Pohjoismaat ja lähes kaikki muut Euroopan maat. Ei tämä epäomia kasaamalla valtiolle käänny yhtään mihinkään.

Tai jos meillä olisi sellaisia sukuja Suomessa kuin vaikkapa vallenbärit, joilla on vuosia.

Ruotsalaisessa teollisuudessa, jolla on myöskin hyvin isänmaallinen lähestymistapa siihen oman talousimperiuminsa pyörittämiseen. Kyllähän vallenbärien kaltaisella suvulla Ruotsissa ei heidän tarvitse pyörittää omaa talousimperiumiaan sen takia, että he maksimoisivat nimenomaisesti omaa kukkaroaan.

Mutta siinä heidän taloudellisessa toiminnassaan sellainen sinikeltainen ruotsalainen isänmaallinen ajattelu kuitenkin dominoi erittäin vahvasti. Tällaisia sukuja tarvittaisiin Suomeenkin.

Ruotsalaisessa teollisuudessa, jolla on vallanbärit, joilla on myöskin hyvin isänmaallinen lähestymistapa siihen oman talousimperiumin.

Juontaja Erja Hyytiäinen Näinpä.

Juontaja Erja Hyytiäinen Varsinkin silloin Iivan Puopalon aikana on hyvinkin paljon tätä ehkä tämmöistä keskustelua sitten perussuomalaisille tätä tärkeistä alueista, mutta ja niihin kuuluu ehkä sitten tämän Helsingin alueellinen muuttuminen, niin minkälaisia teemoja sulla on täällä Helsingin varalla?

Juontaja Erja Hyytiäinen Kyllähän tämä Helsingin kehitys on varsin huolestuttavaa väestöllisesti, kaupunkirakenteellisesti ja muutoinkin.

Juontaja Erja Hyytiäinen Täällä kuljetaan valitettavasti.

Juontaja Erja Hyytiäinen Niitä karmeita latuja pitkin, mitä monissa eurooppalaisissa suurkaupungeissa, eikä vähimmin Ruotsissa, on kuljettu.

Juontaja Erja Hyytiäinen Meillä on lisäksi vähän sellainen myrkyllinen yhtälö tämän kaupungin johdossa, että kun pormestaristossa on kokoomus, SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto, niin vaikka nämä on erilaisia puolueita, niin niillä eriskummallisella tavalla kuitenkin kaupunkipolitiikassa intressit tuntuvat kolahtavan yhteen.

Juontaja Erja Hyytiäinen Eli kyllä kovin murheellinen juttu helsinkiläisten kannalta, koska heillä kaikilla on intresseissä tällainen mahdollisimman tiivis, ahdas ja epäviihtyisä kaupunkirakentaminen.

Juontaja Erja Hyytiäinen Vihreillä sen takia, että vihreissä tällainen urbaanivihreä ajattelu, jossa mahdollisimman tiiviisti rakennetaan, niin he näkevät, että se on jotenkin ekologista, että asutaan mahdollisimman tiiviisti ja ahtaasti.

Juontaja Erja Hyytiäinen Vasemmistopuolueet, SDP ja Vasemmistoliitto, niin heidän ajatuksissaan taas on niin, että kun rakennetaan paljon vuokratuotantoa Helsinkiin, niin tämä tarkoittaa sitä, että saadaan sellaisia äänestäjiä, jotka todennäköisesti heitä äänestävät ja se on heidän kannaltaan edullista.

Juontaja Erja Hyytiäinen Usein nämä tulijat ovat maahanmuuttajataustaisia, koska Helsinkiin kohdistuva muuttoliikeväestöpaine on ennen kaikkea maahanmuuttoperusteista eikä niinkään kotoperäistä väestökasvua.

Juontaja Erja Hyytiäinen Ja tämän tuloksena on se, että kaikki nämä kannattavat mahdollisimman tiivistä ja aktiivista rakentamista, mikä synnyttää slummiutumista, synnyttää epäviihtyisää kaupunkia, viheralueiden nakertamista ja kaikkea muuta.

Juontaja Erja Hyytiäinen Ja tämän tuloksena on se, että kaikki nämä kannattavat mahdollisimman tiivistä rakentamista, synnyttää epäviihtyisiä kaupunkia, viheralueiden nakertamista ja kaikkea muuta.

Juontaja Erja Hyytiäinen Ja tämän tuloksena on se, että kaikki nämä kannattavat mahdollisimman tiivistä rakentamista, synnyttää epäviihtyisiä kaupunkia, viheralueiden nakertamista ja kaikkea muuta.

Juontaja Erja Hyytiäinen Ja tämän tuloksena on se, että kaikki nämä kannattavat mahdollisimman tiivistä rakentamista, synnyttää epäviihtyisiä kaupunkia, viheralueiden nakertamista ja kaikkea muuta.

Juontaja Erja Hyytiäinen Ja tämän tuloksena on se, että kaikki nämä kannattavat mahdollisimman tiivistä rakentamista, synnyttää epäviihtyisiä kaupunkia, viheralueiden nakertamista ja kaikkea muuta.

Juontaja Erja Hyytiäinen Ja tämän tuloksena on se, että kaikki nämä kannattavat mahdollisimman tiivistä rakentamista, synnyttää epäviihtyisiä kaupunkia, viheralueiden nakertamista ja kaikkea muuta.

Juontaja Erja Hyytiäinen Ja tämän tuloksena on se, että kaikki nämä kannattavat mahdollisimman tiivistä rakentamista, synnyttää epäviihtyisiä kaupunkia, viheralueiden nakertamista ja kaikkea muuta.

Juontaja Erja Hyytiäinen Ja tämän tuloksena on se, että kaikki nämä kannattavat mahdollisimman tiivistä rakentamista, synnyttää epäviihtyisiä kaupunkia, viheralueiden nakertamista ja kaikkea muuta.

Juontaja Erja Hyytiäinen Ja tämän tuloksena on se, että kaikki nämä kannattavat mahdollisimman tiivistä rakentamista, synnyttää epäviihtyisiä kaupunkia, viheralueiden nakertamista ja kaikkea muuta.

Juontaja Erja Hyytiäinen Ja tämän tuloksena on se, että kaikki nämä kannattavat mahdollisimman tiivistä rakentamista, synnyttää epäviihtyisiä kaupunkia, viheralueiden nakertamista ja kaikkea muuta.

Juontaja Erja Hyytiäinen Ja tämän tuloksena on se, että kaikki nämä kannattavat mahdollisimman tiivistä rakentamista, synnyttää epäviihtyisiä kaupunkia, viheralueiden nakertamista ja kaikkea muuta.

Juontaja Erja Hyytiäinen Ja tämän tuloksena on se, että kaikki nämä kannattavat mahdollisimman tiivistä rakentamista, synnyttää epäviihtyisiä kaupunkia, viheralueiden nakertamista ja kaikkea muuta.

Juontaja Erja Hyytiäinen Ja tämän tuloksena on se, että kaikki nämä kannattavat mahdollisimman tiivistä rakentamista, synnyttää epäviihtyisiä kaupunkia, viheralueiden nakertamista ja kaikkea muuta.

Juontaja Erja Hyytiäinen Ja tämän tuloksena on se, että kaikki nämä kannattavat mahdollisimman tiivistä rakentamista, synnyttää epäviihtyisiä kaupunkia, viheralueiden nakertamista ja kaikkea muuta.

Juontaja Erja Hyytiäinen Ja tämän tuloksena on se, että kaikki nämä kannattavat mahdollisimman tiivistä rakentamista, synnyttää epäviihtyisiä kaupunkia, viheralueiden nakertamista ja kaikkea muuta.

Juontaja Erja Hyytiäinen Ja tämän tuloksena on se, että kaikki nämä kannattavat mahdollisimman tiivistä rakentamista, synnyttää epäviihtyisiä kaupunkia, viheralueiden nakertamista ja kaikkea muuta.

Juontaja Erja Hyytiäinen Ja tämän tuloksena on se, että kaikki nämä kannattavat mahdollisimman tiivistä rakentamista, synnyttää epäviihtyisiä kaupunkia, viheralueiden nakertamista ja kaikkea muuta.

Juontaja Erja Hyytiäinen Ja tämän tuloksena on se, että kaikki nämä kannattavat mahdollisimman tiivistä rakentamista, synnyttää epäviihtyisiä kaupunkia, viheralueiden nakertamista ja kaikkea muuta.

Juontaja Erja Hyytiäinen Ja tämän tuloksena on se, että kaikki nämä kannattavat mahdollisimman tiivistä rakentamista, synnyttää epäviihtyisiä kaupunkia, viheralueiden nakertamista ja kaikkea muuta.

Juontaja Erja Hyytiäinen Ja tämän tuloksena on se, että kaikki nämä kannattavat mahdollisimman tiivistä rakentamista, synnyttää epäviihtyisiä kaupunkia, viheralueiden nakertamista ja kaikkea muuta.

Juontaja Erja Hyytiäinen Ja tämän tuloksena on se, että kaikki nämä kannattavat mahdollisimman tiivistä rakentamista, synnyttää epäviihtyisiä kaupunkia, viheralueiden nakertamista ja kaikkea muuta.

Juontaja Erja Hyytiäinen Ja tämän tuloksena on se, että kaikki nämä kannattavat mahdollisimman tiivistä rakentamista, synnyttää epäviihtyisiä kaupunkia, viheralueiden nakertamista ja kaikkea muuta.

Juontaja Erja Hyytiäinen Ja tämän tuloksena on se, että kaikki nämä kannattavat mahdollisimman tiivistä rakentamista, synnyttää epäviihtyisiä kaupunkia, viheralueiden nakertamista ja kaikkea muuta.

Juontaja Erja Hyytiäinen Ja tämän tuloksena on se, että kaikki nämä kannattavat mahdollisimman tiivistä rakentamista, synnyttää epäviihtyisiä kaupunkia, viheralueiden nakertamista ja kaikkea muuta.

Juontaja Erja Hyytiäinen Ja tämän tuloksena on se, että kaikki nämä kannattavat mahdollisimman tiivistä rakentamista, synnyttää epäviihtyisiä kaupunkia, viheralueiden nakertamista ja kaikkea muuta.

Juontaja Erja Hyytiäinen Niin korkea taivas.

Juontaja Erja Hyytiäinen Nähdään siellä puolella. Kiitoksia tästä.