HS Visio -podcast

Trump uhkaa jättää Ukrainan ja Euroopan oman onnensa nojaan.

Mitä pelimerkkejä Euroopalla on tässä isossa pelissä?

Tämä on HSVision podcast puhetta taloudesta, teknologiasta ja muusta ajankohtaisesta.

Mä oon Aleksi ja studiossa mun kanssa on Elina. Moikka Elina.

No moi.

Ennen kuin mennään tähän viikon isoon aiheeseen, ihan lyhyt oikaisu.

Pari viikkoa sitten Podissa me puhuttiin suomalaista sijoittajina ja me väitettiin, että NVIDAlla olisi Suomessa tuommoiset 80 000 osakkeen omistajaa, Nordnet-palvelus.

No se oli vähän liiottelua. Oikeasti Nordnetissä on semmoiset 20 000 suomalaissalkkua, joista NVIDA löytyy.

Onhan sekin niin kuin paljon, mutta se on vähemmän kuin 80 000.

Mut kiinnostavaa tässä oli edelleen siis se, kun me puhuttiin NVIDAsta tällaisena kansanosakkeena uutena, niin kuin puhutaan kaupankäyntimääristä.

Niin NVIDA ja muut amerikkalaiset tällaiset hype-osakkeet on nousseet suomalaisten salkuissa treidatoiksi.

Ja itse asiassa sitten kun se Aleks selvitteli tätä, niin se johti juttuun suomalaisten sijoituksesta muutenkin ja se ei ollutkaan meille kauhean hyvä mairittelevä tulos.

Ei se oli aika brutaalia. Suomalaisten osakepoiminta on mennyt ainakin viimeisen kuuden vuoden aikana aivan päin seiniin.

Suomalaiset on hävinnyt paitsi nyt ilmiselvästi jenkiindekseille, niin myöskin jopa.

Helsingin pörssillä. Ja tosiaan ihan tässä viimeisen parin vuoden aikana sitten suomalaiset on alkanut treidaa näitä NVIDAa, Teslaa, jopa tämmöistä Bitcoin-firma-mikrostrategiaa.

No vähän huolestuneena seurasin sitä suomalaisten salkkuja.

Mutta mä voin olla tyytyväinen sille, että tällainen passiivinen indeksisijoittaminen ei ole yhtään huono valinta, kun katsoo miten jengin osakepoiminta on mennyt.

Just näin, just näin. Kyllä mäkin en anna sijoitusvinkkiä, mutta sijoittakaa nyt niihin indekseihin.

Okei. Mennäänkö tähän aivan pimeäseen uutisviikkoon?

On ollut vähän vaikeuksia aina kun avaa siis se Hesarin appin ja katsoo uutisotsikoita, niin on sillä lailla niin kuin mitä helvettiä.

Ei ole ihan, ei olla niin kuin jotenkin sellaisessa uutismaailmassa, joka tuntuisi todelliselta.

Näinpä. Joo, ehkä emme nyt aloita kaikkia näitä Trumpin ja Jenkkin hallinnon lausuntoja käymään tässä viime päivien läpi.

Varmaan suurin osa kuulijoista on suurin piirtein kartalla, mitä tapahtuu, mutta näin tiivistäen, niin mä en itse ole ihan

niin kuin lainsinkaan varma, että onko meillä nämä Jenkkien ja Euroopan välistä liittolaisuutta olemassa, onko NATOa enää olemassa ja näin.

Ja enhän mä niin kuin näistä asioista paljon ymmärrä, mutta olen mä vähän hämmentynyt näiden johtavien poliitikkojen lausuntoja.

Sä olet tässä katsonut viime päivinä, että monet johtavat poliitikot, esimerkiksi Eero Heineluoma eilen A-studiossa taisi sanoa, että ei ole mitään syytä huoleen.

Eli no, mä olen vähän huolissani, mutta en tiedä, ehkä tässä jakson jälkeen mun olo on vähän luottavaisemmin.

Mutta puhutaan siis ihan isoista asioista Euroopan asemasta maailmankartalla, myöskin Euroopan taloudesta nimenomaan siis ja Euroopan markkinoista.

Miten nämä tullit ja kaikki tämä vaikuttaa meihin, on aika perustavanlaatuisia kysymyksiä.

Joo, tässä jaksossa on siis tarkoitus kaivata tätä Euroopan, Jenkkien, Venäjän isopeliä läpi, mutta käydään sitä vähän eri kulmasta.

Ei mitään A-studio-lätinää, vaan käydään sitä myöskin euroissa ja dollareissa.

Mä luulen, että se on aika oleellinen kulma.

Ja meillä on studiossa vieraana Valtteri Ahti-Evlin päästrategi. Tervetuloa.

Terve.

Sulla on pitkä kokemus nimenomaan globaalin talouden analysoinnista.

Sä oot taloustieteiden tohtori, opiskellut Helsingin yliopiston lisäksi Cambridgen ja Yaleen yliopistossa.

Mitä sä nyt erityisesti seuraat? Mitä sun työhön kuuluu?

No aika paljon tästä tulee tosiaan kanssa aamulla.

Kautta näitä Trump-otsikoita, mutta siis joo, että kansainvälistä taloutta, politiikkaa ja markkinoita.

Ja se ikään kuin, toki sillä on itseisarvoakin, mutta lähinnä se idea, että me pitää miettiä, että

miten sitten asiakkaiden rahat tulisi sijoittaa tämän kaiken perusteella.

Tuntuu ainakin vaikealta tehtävältä tässä maailman tilanteessa, mutta siis politiikka oli tällä viikolla ihan hullua.

Mutta markkinat silti näyttävät reagoineen yllättävän vähän.

Vai miten ne reagoivat? Mitä taloudessa ja markkinoilla tällä viikolla tapahtuu?

Niin siis markkinathan ei usko, tai siis jos sä oot Aleks huolissas, niin markkinat ei ole.

Okei.

Näin se on hinnoiteltu, että kaikki on yhtä suurta bluffia.

Sitten voidaan puhua. Mä itse kommentoisin kyllä, että nämä on tosiaan hyvin erikoisia, tämä uutisvirta.

Tykkään katsoa paljon elokuvia.

Niin siinä määrin, että jos tämä olisi elokuva, voisi äkkiseltä ajatella, että Trump olisi hahmo, niin se olisi totaalisen epäuskottavaa, että sä menisit pitsaamaan tämmöistä tyyppiä.

Oranssia jätkää, joka ilmestyy ja se itse palaa sieltä ja voittaa vaalit ja haluaa vallata Kanadan ja ottaa Alaskan ja tehdä vaikka mitä, että se on tietenkin loputon.

Tämähän on hyvin ahkera tuottaa näitä juttuja, mutta vaikka tämä on hämmästyttävää, niin mä en silti ole niin yllättynyt, koska tosiaan jos mietitään tätä elokuvavertauskuvaa, niin tämähän on jatko-osa.

Mä oon nähty tämä ykkösosa jo aikaisemmin ja ei tämä musta siihen nähden, että tämä Utsvilta on samanlaista kuin silloin.

Ehkä tässä on vähän enemmän vielä voltteja, mutta ne teemat on täysin samoja kuin viime kierroksella.

Ja sen takia mä koen, että se viimeiset neljä vuotta silloin oli aika stressaava, mutta nyt tavallaan tämä on musta tuttua.

Okei, joo.

Mutta siis tämän viikon markkinareaktiosta, tapahtuiko markkinoilla tällä viikolla jotain, mistä meidän pitäisi olla tietoisia?

Joo, no siis se hämmästyttävä asia on ehkä se, että Trump voitti ja politiikka on tietysti Amerikka ensin.

Ja jos sä katot Trumpin jälkeen markkinoita, niin itse asiassa amerikkalaiset osakemarkkinat on vähän hävinnyt kehittyvien markkinoiden osakkeille ja eurooppalaisille osakkeille, jotka on kuitenkin uhreja tässä politiikassa.

Että kaikki latasivat tämmöiset Trump trade päälle, eli Amerikka ensin tyyppisiä paljon dollareita, amerikkalaisia osakkeita Amerikan markkinoille.

Ja sitten nämä KV-osakkeet ja muut valuutat, niin niitä myytiin.

Ja nyt ollaan menty ikään kuin vastapalloon tässä, vaikka se retoriikka olisi jotain ollut vieläkin hurjempaa kuin ajateltiin.

Mutta kullan arvo on esimerkiksi noussut ennätykseen.

Nyt Turvasatamana tunnettu kulta on noussut 12 pinnaa tänä vuonna.

Tämä nyt on ainakin jonkinlainen markkinareaktio tähän hulluuteen.

Joo, no kulta on vaikea mun mielestä ollut aina.

Henkot mä en seuraa oikeastaan hirveästi kultaa.

Se on aina epäselvää, että onko se kallista vai halpaa.

Pitäisi itse asiassa miettiä.

Ja kun on olemassa tekoälyä ja instituutiot muuttuu ja taloudet kasvaa ja sitten lähdetään ostamaan kultaista metallia.

Mutta mä ymmärrän, että sillä on oma asemansa ja sen funktio on joko tämmöinen epävarmuussuoja ja sitten joissain.

Jotkut ajattelee myöskin, että se on myös tämmöinen inflaatiosuoja.

Jos tulee odottamatonta inflaatia, niin kuin tulikin, niin sitten kultaa tämmöinen Turvasatama.

Sillä on vankka paikkansa.

Tämmöisessä salkussa.

Mutta se on kuitenkin aika pieni markkina lopulta.

Että kyllä tämä maailma on semmoinen, että osakkeita ja velkakirjoja tässä niihin lähintä sijoitellaan.

Mutta kuitenkin esimerkiksi Euroopassa pörssit ei ole laskeneet.

Itse asiassa Euroopassa pörssikurssien nousu on ollut täysin vauhdikkaampaa kuin Jenkeissä.

Jos ajatellaan keskeisiä indeksejä, Stoxx Euroopan 600 on noussut tammikuun puolivillistä 5,6 pinnaa.

Samaan aikaan S&P 500 vaan 2,5.

Jotenkin.

Tosi yllättävää.

Bank of American salkunhoitajakyselyn mukaan siis Euroopan odotetaan olevan parhaiten tuottava osakemarkkina tänä vuonna.

Mistä tämä johtuu, että Euroopassa vihertää?

Mihin tämä Euroopan hyvä vire nyt perustuu?

No se on just näin, että kuten sanoin, että on yllättävää, että Amerikka ensin ja silti Amerikka on ollut viimeisenä markkinamielessä.

Se, mitä Euroopan osakemarkkinoilla on tapahtunut, niin mun mielestä se itse asiassa kertoo aika paljon sitä rauhasta.

Että markkinoiden kannalta esimerkiksi, että me saadaan rauha Ukrainaan.

Niin se on hyvä asia.

Ja se ei tavallaan, että menettääkö Ukraina siinä alueitaan, eikä Ukraina pääse ikinä NATOon, niin se ei ole relevanttia tavallaan sen markkinakalkyliin.

Sen sijaan se rauha ja sitä kautta, mitä se tarkoittaa Euroopan taloudelle, ehkä jos kaasuvirrat palaa, että näin poispäin ja se vakaus ja sentimenet, niin ne on tavallaan sitten ollut tässä mun mielestä rooliset markkinat.

Markkinat hinnoittelee myös siitä, että Ukrainaan tulee rauha.

Että se on osa tätä Euroopasta.

Euroopan yllätystä.

Ja toinen on se, että Eurooppa on pärjännyt todella huonosti veltona jenkkejä.

Että aina välillähän tietysti mennään myöskin toiseen suuntaan.

Että muutenhan tämä olisi todella helppoa.

Eli ajateltiin, että eurooppalaiset osakkeet on ollut aliarvostettuja nyt sitten aiemmin ja nyt sinne on nousu varaa vai?

Siis näin on tapahtunut.

Että Euroopassa on tosiaan noussut semmoinen kymmenen prosenttia.

Ja se perustuu puhtaasti, että markkina on arvostanut uudelleen eurooppalaisia osakkeita.

Että eurooppalainen tuloskasvu tällä hetkellä, niin kun on tuloskausi meneillään, niin se rullaa lähellä nollaa prosenttia.

Että me ollaan nähty, siis siinä on tullut uudelleen näkymiä.

Ja näissä näkymissä on tosiaan se, että markkina tuskaa, että tulee rauha Ukrainaan.

Ja toiseksi nämä Trumpin uhkaukset, niin se on yhtä bluffia teatteria.

Nyt mennään näihin Trumpin bluffeihin, väitettyihin bluffeihin, tähän neuvotteluasemaan.

Selvästi seuraavan puheenvuoron.

Päivien seuraavien viikkojen aikana käydään, jos ei suoraan Ukrainan kohtalosta, niin ainakin isoista asioista tässä Euroopan jenkkien välillä.

Paljon puheluita, neuvotteluja ja niin edelleen.

Ja kun neuvotellaan, niin on tietysti tärkeää katsoa, että minkälainen tyyppi siinä vastapuolella on.

Että mitä se haluaa, mitä se pelkää, niin edelleen.

Ja nämä on aika perustavanlaatuisia kysymyksiä, kun vastapuolella on Donald Trump.

Ja ainakin mä mietin edelleen, vaikka mukamas Trump on tuttu, niin mä edelleen mietin koko ajan.

Mä en pääse.

Se on täysi arvotus se tyyppi mulla.

Että mä en saa kiinni siitä.

Mikä sun take, Valtteri, on?

Mitä Trump haluaa?

Niin tämä on tavallaan hurjaa, että redusoidaan markkina- ja talousnäkemys tämmöiseen keittiöpsykologiseen kannanottoon amerikantia-vapaamaailman johtajasta.

Näin se on tehtävä.

Mun mielestä se on...

Mä en myöskään väitä, että mä ymmärrän täysin, mitä...

Donald J. Trumpin päässä liikkuu välillä.

Mutta se, mitä mä näkisin, että jos katsoo, mitä on tapahtunut, koska tosiaan silloin aikaisemmalla kaudella oli aika ihmeissään, mutta mun teesi on se, että itse asiassa hän on myös johdonmukainen.

Tosin mun mielestä kaikki on johdonmukaisia, että muuten mitä voi toimia.

Se tekee hölmyjä asioita, ei tarkoita, että olisi johdonmukainen, kunhan niitä tekee järjestelmällisesti.

Se on yksi tärkeä asia tässä huomioon.

Siis viime kerralla, kun hän oli vaaleissa...

...ehdolla, niin hänen ykkösteesinsä oli verot alas, tullit ylös ja karkotuksia.

Ja mitä seurassa oli, verot alas, tullit ylös ja sitten tuli symbolisia karkotuksia ja sitten tuli muurin sijaan aita.

Mutta tällä kertaa oli jälleen kerran samat teet, eli jälleen kerran verot alas, tullit ylös ja karkotuksia ja sitten se vähän vielä nosti näitä karkotuksia.

Ja mä uskon, että näin tapahtuu jälleen kerran, että hän laskee veroja, hän iskee tulleella ja sitten sieltä tulee näitä lähinnä symbolisia karkotuksia.

Joten sinänsä...

Musta on jännä, että kaikki sanoo, että hän on niin arvaamaton, koska hän toteutti näitä vaalilupauksia viime kerralla ja musta olisi helppo nähdä, että hän tekee myöskin tällä kertaa.

Toinen asia on, että silloin ehdittiin paljon juttua siitä, että se oli tämmöinen, kun oli pyörivät ovet, että koko ajan ihmisiä lähti ja tuli.

Ja niinhän se on, että tilastollisesti sieltä lähti valtaa määrä ihmisiä heti.

Ja siinä on kaksi tärkeää asiaa.

Eka on se, että nytten ei lähe, että tämä on paljon stabiilimpi, että siinä on tämmöinen kahden vuoden etsikkoaika ja nythän on

neljä vuotta nähnyt Trumpia. Viimeiseksi lähti tavallaan kaksi vuotta, kaksi puoli vuotta.

Ja se toinen asia, että jos katsoo talouspolitiikkaa, niin siellä on ihan sama remmi.

Mun mielestä kuusi kautta kahdeksan on niitä samoja avainhenkilöitä kuin viime kaudella.

Eli talousmielessä se taloudellinen ajattelu, ne älyköt, niin Trumpin taustalla on nyt samoja.

Ja mun mielestä, jos haluaa ymmärtää hänen tariffipolitiikkaan, talouspolitiikkaan, niin pitää katsoa näitä neuvonantajia.

Niistä on kaksi avainhenkilöistä. Yksi on ehdottomasti tärkein.

Ja se on tämä Peter Navarro.

Okei. Ja ihan lyhyt breifi parin lauseen. Mitä Navarro, minkä takana hän seisoo?

No hän oli siis tämmöinen huippu yliopistoprofessori taloustieteessä, joka lankesi 20 vuotta sitten.

Ehkä hänen teesinsä voisi kiteyttää sillä, että hänen kirjansa oli Deaf by China.

Ja mun mielestä sieltä kumpuaa tämä ulkopoliittinen ja tariffiajattelu sillä tavalla, että perinteisesti taloustieteessä,

99-paltin taloustieteessä ajattelee, että vapaa-kauppa on se paras ratkaisu. Ja se tietenkin on, jos halutaan maksimoida

taloutta. Mutta mun mielestä se, mitä ne ajattelee täällä, tämä Navarron ajatus on se, että voidaan miettiä,

että taloudessa on vaikka toimialoja, jotka tekee, on tuottavia ja sitten sellaisia, jotka on tuottavia koko ajan.

Ja sitten on sellaisia, mitkä on aika huonosti tuottavia, niin kuin teräs ja alumiini ja raskas teollisuus länsimaissa.

Mutta näillä toimialoilla on sitten strategista arvoa. Eli silloin, kun tulee vaikka sota tai huonot ajat, niin sä haluat,

että sulla on terästehtaa ja sä pystyt valmistamaan rekkoja ja panssarevainoja ja niin poispäin. Joten koska niillä on tämmöistä,

kun arvoa on huonoilla aikoina, niin sun kannattaa subventoida, eli varmistaa, että nämä alat pysyvät toiminnassa.

Joten se, mitä Trump tavallaan ajaa talouspolitiisesti, on Amerikalle hyötyä, mutta myöskin osa tätä hyötykalkyliä on se,

että talous kasvaa ja myöskin se, että varmistetaan tämä strateginen elementti, että Amerikka pystyy valmistamaan puolijohteita ja rekkoja

ja aseita ja näin poispäin.

Mulla on taas vähän erilainen teoria Donald Trumpista.

Me ollaan tässä varsinkin Euroopassa katsottu tietysti viime vuodet lähinnä Ukrainaa ja sitten mietitty sitä isoa geopoliittista peliä.

Vähän toimii Kiina-asetelma myöskin, mihin sä viittasit tuossa.

Mutta mun mielestä Trumpin näkökulma voi olla, että se ei ajattele kansantaloutta samalla lailla kuin sinä tämmöisenä kaikkia hyödyttävänä koneena ja vapaa-kauppaa.

Mutta Trumpin näkökulma mun mielestä maailma on tosi korostetun talous ja sanottaisiin rahakeskeinen.

Nyt viime viikoilta ihan esimerkkejä.

Gaasasta se haluaa tehdä bisnestä, lomaparatiisin.

Ukrainasta se haluaa nyhtää mineraaleja ja rahaa.

Venäjältä, nyt siellä kulisseissa ilmeisesti viritellään, että jenkkiyhtiöt pääsisi tekemään bisnestä Venäjälle.

Ja Kiinaankin on nimenomaan talouden kautta, ei minkään lentotukialusten kautta, mitä se kattoo tätä peliä.

Niin pitäisikö meidän täällä Euroopassakin miettiä tätä suhdetta Trumpiin jotenkin eurojen ja dollarien kautta, eikä vaan aseiden kautta?

Se niin kuin, siis näin on, että hän niin kuin, ja tää itseasiassa johtaa toiseenkin todella tärkeeseen lopputulokseen.

Eli mä näen, että sen takia, minkä takia mä en ole niin huolestunut tästä maailmasta kuin esimerkiksi sinä tai te, on, että mä myöskin näen, että maallisen mammonan tavoittelu ja asioiden laskelmointi rahan kautta tai näin poispäin, niin se myöskin tarkoittaa sitä, että hän on hyvin allerginen sitten sille, että jenkkitalous sukeltaa tai pörssi sukeltaa.

Esimerkiksi viime kaudella hän twiittasi 150 kertaa.

Esimerkiksi viime kaudella hän twiittasi 150 kertaa S&P 500.

Tyypillisesti siis silloin, kun pörssi oli korennut alaspäin.

Että mä uskon myöskin, että hän ei välttämättä hae mitään paret optimaaliset talousmiksiä, mutta S&P 500-indeksi on häneltä tämä niin kuin reaaliaikainen barometri siitä, että kuinka hyvin jenkellä menee.

Ehdotaan vain määrätä, että meidän eläkeyhtiöt myykää kaikki jenkkio-omistukset, jenkkipörssi romahtaa, Donald Trump hätääntyy, muuttaa politiikkaansa.

Tämä on aika muinen, mutta siis se logiikka on musta validi.

Mä en sano, että se eläkeyhtiöiden myynti ei välttämättä johtaisi tohon lopputulokseen, mutta tämä sun perusajatus siitä, että itse asiassa sanotaan näin päin, että mun mielestä se strateginen valinta Euroopan kannalta, että sun pitää olla tietoinen, niin se on tärkeää.

Mun mielestä se on tärkeää, että sun pitää olla tiukka, koska jos sä oot tiukka ja sä viet asiat ikään kuin pitkään päätyyn, niin silloinhan pörssi hermostuu.

Se on tavallaan se, että näin voisi ajatella. Mun mielestä itse asiassa Euroopassa on aika hyvin ajatellut tämä kauppasota-asia, että meillä oli viimeksi hyvä suunnitelma, voidaanko näitä läpi, ja mun mielestä itse asiassa siis Euroopan ja Yhdysvaltain talous- ja kaupankäynti on rakentajaltaan aika samanlaista.

Nämä autotulithan on tullut monta, monta kertaa. Eisenhower on käyttänyt tariffeja, Nixon on käyttänyt tariffeja, usein ne iskevät nimenomaan eurooppalaisiin autoihin ja näin poispäin.

Meidän taloudet on ikään kuin, niillä on tietyt, sulla on sellaiset perusavaukset, vähän niin kuin shakki-avaukset, jotka sä aina teet, kun tulee kauppasota.

Nyt meillä on yksi kauppasota takana, ja meillä on aika vähän muuttunut se miksi, mutta siinä on tapahtunut tärkeitä asioita, mitkä musta antaa Euroopalle itse asiassa hyvät kortit tähän kamppailuun.

Okei, mitäs ne on?

Siis paljon puhutaan siitä, että meillä on tämä tavarylijäämä, mitä me viedään jenkkeihin, ja siitä Trump muotkottaa koko ajan, plus tämä NATO-sluivaaminen.

Niin, eli kärjistää Euroopassa on tehtaita ja Amerikassa on kuluttajia. Onko tämä se asetelma suurin piirtein vai?

Suurin piirtein se, mutta myös se mikä, ja näin tämä on totta, me viedään paljon enemmän sinne tavaroita kuin ne vie meille, ja etenkin myös autoja, jotka on tietysti hirveän näkyvää ja tämmöinen asia.

Mutta se, mikä on tapahtunut, on kaksi asiaa. Yksi, mikä ehkä niin tärkeää, että me tuodaan sieltä paljon energiaa, koska tietysti Venäjän kaasuhanat meni kiinni, niin me tuodaan estetytty maakaasu.

Mutta se, joka on musta vielä tärkeämpi itse asiassa, on se, että mitä on tapahtunut. Itse asiassa Amerikan palveluvienti Eurooppaan on kasvanut dramaattisesti, ja sitä ei ollut hänen viime kaudella.

Se on noin puolet siitä tavaraviennistä, ja nämä palvelut, mitä me ostetaan, on tietenkin näiden teknojättien palveluja. Eli siellä on Netflixiä, siellä on Googlea.

Siellä on somia, että siellä on Apple Services, AWS, Amazonilta. Eli näitä teknojättien palveluvientiä. Musta on helppo nähdä, että tulevaisuudessa se tulee kasvamaan entistä, kun ne on sekulaarisia trendejä.

Mutta totta kai, jos sitä kautta Amerikka tekee paljon rahaa, niin olisi luontevaa, että me sitten uhataan iskeä siihen.

Ja tähän mun mielestä EU on valmistautunut omilla direktiiveillä. Ne ei halua tehdä sitä ehkä, koska viimeksi se strategia on se, että sä laitat puolet.

Siis tulleista, mitä Trump laittaa, ja sitten sä viet sen VTO-ohon. Ja sun on sitten se optio käyttää sitä muuta, jos asiat eskaloituu.

Ja mä uskon, että se pelikirja on jälleen sama. Mutta siellä on tämmöinen valttikortti taustalla.

Mutta tämä on just se, minkä takia nämä teknomiljardöörit menevät sitten Trumpin taakse, että pelastavat meidät sieltä Euroopan sääntelyltä.

Mutta tavallaan tässä on ollut vähän silleen, kun se on näyttänyt eri pariselta tämä pelaaminen.

Että meillä on toisella puolella tämä racket Trump, ja toisella puolella tämä Euroopan...

Euroopan unioni, joka laittaa pystyyn jonkun komitean, joka tuottaa jotain sääntelyä.

Että se on vähän niin kuin eri parista pelaamista.

Joo. Että tietenkin tota...

No, näitä teknojättien kannalta näähän on ne kaksi tärkeitä markkinaa päässä.

Tietysti Amerikka, ja sitten Trump on mahdollisesti tietysti voi ottaa paljon vahinkoa heille Amerikassa.

Ja sitten toisaalta on tämä, niin kuin tosiaan Zuckerberg meni muistaakseni Roganin podcastissa just vertaamaan ne EU-sakkoja tariffeiksi.

Ja nämä sakot, mitä...

Tämä on ainakin minun lähteenä siis Mark Zuckerberg.

30 miljardia, niin tota...

Mä sanoisin, että se on itse asiassa aika...

Se on pieni määrä verrattuna siihen palvelun vientiin, mitä nämä teknojätit kompleksina vievät Eurooppaan.

Joo. Niin, se itse asiassa usein ainakin multa, kun mä seuraan pörssiä, niin se unohtuu, kun katsoo, että jenkkipörssi on silleen

vähittänyt niin mennen tullen Euroopan.

Mutta sitten, kun katsoo sitä ihan oikeaa taloutta, niin Eurooppa on ihan valtava markkina, jonne muun muassa nämä

teknojätit ja monet muutkin lukemattomat jenkkisijoittajat ja firmat, ne tarvitetaan Euroopan markkinaa.

Eikö näin?

Joo.

Jep.

Sitten näistä Euroopan strategisista pelikorteista, mitä tässä pöydällä on, voi olla, että EU-viranomaiset nyt hoitaa sen

siellä kulisseissa tyylikkäästi ja tällä tavalla hillitysti tämän bäänön Trumpin kautta, mutta mä oon tosiaan sen verran

huolissani, että mä...

Tässä Elinan kanssa listattiin, että mitä kaikkea meillä Euroopassa on sitten, jos pitää kovaa laittaa kovaa vastaan.

Ja meillähän on yhtiö nimeltä Nokia.

Ja myöskin meillä on yhtiö nimeltä Ericsson.

Se tulee aika pitkä listassa, me käydään näin yksittäin.

Joo, ei niin, mutta keskitytään näihin kahteen.

Jos Trump halusi ostaa Grönlandin, niin voiko USA haluta Nokian?

Tässä on aikamoinen...

Ennen kuin mennään tuohon, niin mä sanoisin, että se on...

Se asia, mikä mua huolestuttaa, kun te koplaatte Grönlantia ja Ericssonia ja Nokiaa, niin mun mielestä taas on se,

että jos mä palaan takaisin siihen lyhyesti tähän, että miten hän näkee tämän ulkopolitiikan, että siinä on

nämä kaupankäynti, mutta siinä on myöskin nämä strategiset intressit.

Niin mä taustan, että Amerikka taas, se mihin Eurooppa ei ollut varautunut, oli, että Trump voi koplata

tämän Amerikan turvallisuustakeet, Naton, Ukrainan rauhan tähän Euroopan kaupankäyntiin.

Ja nyt se on se, mikä hillitsee meitä käyttämästä vaikka näitä kaupankäyntiä.

Kaupankäynnissä kovempia tulleen, koska eihän me tietenkään haluta, että Ukrainan apu rakoilee pahemmin.

Tai huomaattakaa just se, että se NATO-turva häviäisi, koska meidän puolustus voi katsoa

DRAGin raporttiin, mutta tässä menisi aika paljon aikaa korjata se.

Itse asiassa se on mun mielestä, se pelikenttä on laajempi, koska siinä pitää huomioida

nämä turvallisuuspoliittiset argumentit, ja se on se iso jarru Euroopassa.

Näistä pelimerkeistä, jos me lähdetään nyt arvuuttelemaan, niin se eka vaikeus on se, että niin kuin

äsken puhuttiin, että vaikka jollain rautaruukilla ja outokummulla on paljon enemmän arvoa,

kun sanotaan, että markkina-arvo antaisi ymmärtää, koska hädän tulee, niin niistä on valtavasti arvoa.

Mutta jotainhan se kertoo, että jos Nokian ja Ericssonin markkina-arvot on karkeasti

ehkä 30 miljardia per firma, niin se ei, Jenkki Megacab määritelmä on 200 miljardia,

ja sen täyttää Euroopassa teknologiapuolella esimerkiksi Sappi, joka on lähemmäs 300.

Niin, Sappi on toiminnanohjausjärjestelmä.

Mutta se, mikä on tärkein firma ylipäänsä Euroopassa, on tietenkin ASM.

Puolijohdeyhtiö, siis puolijohdeyhtiö, siruja, jotka on tärkeitä myös tekoälykehityksessä.

Kyllä, mutta se on itse asiassa vielä, jos siinä on yksi tärkeä asia, mikä ei ole nyanssi,

että se puolijohdeteollisuudessa, siis ASM ei valmista itse puolijohteita, vaan se valmistaa ne laitteet,

millä valmistetaan puolijohteita.

Ja puolijohdeteollisuus on prosessina monimutkaisin teollisuus, mitä on.

Ja siihen kuuluu siis, sanotaanko karkeasti, 6-7 vaihetta.

Ja ne keskeisimmät vaiheet tehdään ASML-laitteilla näissä kaikkein edistyneimmissä puolijohteissa.

Elikkä mitkä on mobiilipuhelimissa, näissä tekoälydatacentereissä, näin poispäin.

Ja Kiinalla ei ole siis näitä esimerkiksi.

Joo, mä oon kuullut ASML, mä en ymmärrä siitä teknologiasta juuri mitään,

mutta mä oon kuullut väitteen, että ASML on se lippulaivatuote,

että se on todennäköisesti ihmiskunnan historian monimutkaisin tuote,

tai laite, että se antaa mittakaavaan, miten korkeaa teknologiaa se on.

Näin, ja siis ehkä vielä se, että, no se on ihan oma podcastinsa,

mutta se mitä, jos sä katsot, no joo, se menee tästä Kiinan keskustelua,

mutta siis turvallisuuspoliittisesti sulla on tietynlaisia,

niin kuin sanotaanko vähän epäjatkumakohtia,

että sä et voi mitata kaikkea vaan metallissa, tai raudassa, ja alumiinissa, ja rahassa, vaan sulla on

koska teknologia on tärkeämpi koko aika myös, niin kuin turvallisuuspolitiikan kannalta,

niin sulla on tiettyjä pullonkaoleja, mihin esimerkiksi Kiina yrittää haluaa oman kompetenssinsa

tai mahdollisuutensa, ja siinä tämmöiset tietyt yritykset, niin on valtavan tärkeitä,

ja mä en näe sitä Nokiaan tämmöinen, vaan ASML taas on esimerkiksi.

Mutta ihan vakavasti, kyllä siis Financial Timesissa oli nimenomaan artikkeli siitä

Nokia Eriksson kysymyksestä, ja tämä oli kuulemma ollut pöydällä myöskin Trumpin edellisellä

kaudella, ja kyllä se sillä tavalla voi kuulostaa loogiselta, että kyse on kuitenkin

kriittisestä verkoinfrastruktuurista, joka on tässä, vaikkapa puhutaan siitä, että kiinalainen

Huawei ei ole jenkkimarkkinalle tervetullut, tai tässä Ukrainan sodassa on nähty,

miten tärkeä verkkoyhteydet on, niin tässä oli ihan kysytty Lundmarkilta siellä

FTS, joka kuitenkin kommentoikin tätä asiaa.

Joo, emme saa vähätellä Nokian merkitystä, ja varmastikin on monta

asiaa, missä hyvin moni firma on erittäin tärkeä. Ehkä se on, mä väittäisin kyllä,

että tuossa turvallisuuspotenssissa kontekstissa se, mikä sen keskiössä tällä hetkellä on

ennen kaikkea musta ollut kyllä tuo puolijohdeteollisuus, ja tokihan siis Nokia toimii

osittain sillä alalla, että kyllähän esimerkiksi 5Gssä ne sirut, mitä Nokia ostaa ja

kehittää, on myöskin tärkeää sillä omalla segmentillään. Mutta näin, että siis

kaikella on arvonsa. Mä väitän, että Euroopalla on yksi valtikohti, jos pitää miettiä tuolla

tavalla, että firmoista. Mutta siis mun mielestä se, mä sanoisin niin päin, että ASM on niin

tärkeä, että jos me jouduttaisiin tämmöisellä asioilla pelaamaan, niin asiat olisi sitten

kyllä lämpenä ehkä sitä sun maailmaa aleksi. Että siinä on ollut kyllä tämmöinen

yhteisymmärrys ainakin tähän saakka, että Amerikka ja Eurooppa sopii yhdessä nämä

rajoitteet Kiinaa vastaan, ja siinä on aina ASM ollut mukana miettimään, että mitä. Ja nämä

rajoitteet päätäisivät myöskin amerikkalaisiin vastaaviin puolijohdon laitevalmistajien

Applied Materialsiin, Lämmin, KLAan ja Tokio Electronin Japanissa. Mutta se vaan

sattuu olemaan, että ASM olisi kaikkein kriittisin näissä kaikkein edistyneimmissä

puolijohtajissa.

Jussi Latvala-atolenta Okei, se on tavallaan kauppaneuvottelukulma. Sitten kun mun

ajatuskelat lähtivät aivan laukalle tässä jo, kun mä aloin miettiä, että jos NATO ei ole olemassa

ja niin edelleen. Niin mä vein ajatusketjun niin pitkälle, että okei, että mitä Suomen maaperällä on sellaisia

assetteja, jotka sitoo meidät älyt perustavanlaatuista Amerikkaa. Meillä ei valitettavasti ole

niitä F-35, joka ainakin jos on tietynlainen symbolinen, voisimme osoittaa Trumpille, että tässä se on

teidän hieno laitteemme. Mutta meillä on esimerkiksi Jenkki pääomasijoittajat omistaa ihan

strategisia assetteja täällä Suomessa. Esimerkiksi Karunan suuri omistaja on KKR,

maailman suurimpia pääomasijoittajia ja muita tämmöisiä hyvin konkreettisia

asioita. Niin se, että amerikkalainen yhtiö on laittanut rahaa Suomeen, niin se tietyllä tavalla sitoo myöskin

Amerikkaa Suomeen. Onko se näin?

No mä siis itse miettisin, että mennään kyllä aika mikroon, että se mikä sitoo Amerikkaa meihin on se, että onneksi me ollaan

autettaisiin, niin sehän olisi murhaavaa tietenkin markkinoilla. Se on lopulta se, että pitää makroargumenteilla olla, että siinä mielessä

se, että Euroopan markkina pysyy, niin on Amerikalle ja amerikkalaisille yhtiöille kyllä elinehtoja. Lopulta siis kysymys,

jos mietit niitä harvoja asioita, mitkä yhdistää nämä amerikkalaiset, siis republikaaneja ja demokraatteja, niin on aika vähän niitä asioita.

On se, että Kiina on tämä eksistentiaalinen vastustaja ja Venäjä on tavallaan toisen luokan valtio. Vai tosiaan Trumpin maailmassa hän ehkä

fanittaisi vähän enemmän, mutta näin yleensä ja sitä kautta, niin onhan se niin kuin Amerikan suurvaltapolitiikassa ehdottomasti heidän intressänsä, että

Eurooppa pysyy ja toimii ja ostaa tuotteita ja auttaa heitä tarpeenlaatioon.

Totta kai toivotaan, että siellä hallinto ymmärtää sen.

Mutta jos katsotaan, mitkä markkinat on tällä viikolla reagoineet voimakkaasti.

Niin eurooppalaisen sotateollisuusfirmojen osakekurssit on lentäneet ylöspäin viime päivinä.

Kun ajatellaan, että Eurooppa alkaa vihdoin rakentaa sitä omaa puolustustaan sillä hetkellä, kun jenki taas alkaa vetäytyä.

Eurooppalainen ammusvalmistajan Rainmetallin kurssi on noussut kuukaudessa plus 34 pinnaa. Kannattaako sota nyt sijoittaa?

Se on se, että sotateollisuus on pärjännyt todella hyvin. Sehän on sekä jo ennen tätä... Mun pointti on, että eurooppalaiset puolustusfirmathan menestyivät todella hyvin verrattuna eurooppalaisen pörssiin jo ennen Trumpia.

Ennen kuin edes nähtiin, että hän olisi mahdollistakaan voittaa näitä vaaleja. Se ei ole pelkästään Trump-asia, vaan se on tällainen uskomus, vähän dystopia, että maailma on sellainen, että siellä ostetaan enemmän aseita.

Se on pärjännyt hyvin pidemmällä aikavälillä lähi, mitä sen totta kai viesi pari vuoden aikana.

Se on enemmänkin tällainen, että sekulaarinen teema on se, että on enemmän konflikteja, valtiot panostavat enemmän puolustuksen. Näinhän on käynytkin.

Itse asiassa eurooppalaiset valtiot ovat nostaneet puolustusmenoja suhteessa BKT jo ennen Trumpia. Se on osittain Trumpin ansiota.

Siinä on reaktio siihen Trump-ykköseen ja tietenkin tähän Venäjän hyökkäyssotaan toinen. Meillähän on itse asiassa noussut puolustusbudjetit suhteessa BKT.

Tämä on pidemmän aikavälin trendi, joka sai vielä nostetta tästä, että Amerikka hylkäisi Eurooppaa. Heitit lisää löylyä tähän samaan sekulaarisen pitkäaikavälin trendiin.

Juontaja Erja Hyytiäinen Maailman suurimmista asevalmisteista, jos listataan niitä liikevaihtoilla, niin niistä vain kolme on eurooppalaisia top 10.

Siellä on siis tämmöinen Bae Systems ja sitten on Airbus, mutta ne on tosi pieniä jenkkiverrokkien rinnalla kuitenkin.

Miten sä näet eurooppalaisen puolustusteollisuuden sijoituskohta?

Sanotaanko näin, että amerikkalainen puolustusteollisuus kylmän sodan jälkeen konsolidoituu. Siellä oli noin 50 toimijaa ja se kutistui, että se on nykyään viisi merkittävää toimijaa.

Siellä nähtiin, että niiden pitää järkeistää sitä toimialan rakenne, että saadaan skaala-etuja, että se on niin kallis ja tehoton. Euroopassa me ei oikeastaan ikinä päästy siitä. Me pikemminkin ajattiin alaspuolustus ja nyt tämä konsolidaatio,

Aalto, niin jos siellä on perusteet, niin siihen on vielä vahvemmat perusteet kuin ikinä. Se ongelma on se sama kuin kaikessa eurooppalaisessa. Jos sä haluat katsoa, miten Eurooppa reagoi, niin sun pitää katsoa kannustimia ja se johtaa musta siihen, että meillä on aina se sama ongelma, että täällä ei ole yhtä Eurooppaa, vaan Ranskaista haluaa itse valmistaa panssarivaununsa ja Saksalasta haluaa itse valmistaa. Kaikki pelaa omaan pussiin.

Euroopassa on monta eurooppalaista valtiota ja se tekee sitten hirveän vaikea, että me konsolidotaan sitä puolustusteollisuutta.

Niistä saatetaan luopua aika nopeallakin tahdilla. Eikö näin?

Kuinka paljon alueita luovutetaan tai mentääkö se NATO-jäsenyyttä? Nyt Trump laittaa painetta kaikkia muita kohtaan, että hän saisi nämä neuvottelut päätökseen. Siitä on kysymys.

Kaikki on pöydällä, mutta ajattelee sitä neuvotteluasetelmaa, niin onhan se Venäjän tilanne on tällä hetkellä huomattavasti parempi kuin viikko sitten.

Ne ei varmaan voi uskoa silmiään, että miten. Varmasti ne ajattelee, että tilanne parantuu Trumpin myötä, mutta onhan siellä varmaan.

Kyllähän se on sielläkin varmaan. Mä veikkaan, että sielläkin ollaan yllättyneitä tavallaan.

Sitten EU-pakotteet on oma linjansa. Varmaan yleinen ajatus on tällä hetkellä, että jenkit ennemmin luopuu ekapakotteistaan kuin että Eurooppaa sitä ei tukenut. Eikö näin?

Joo, en mä näkisi, että miksi Eurooppa olisi päinvastoin jopa. Tällä hetkellähän Euroopalla on, nyt on se aika näyttää, tämä on monta kertaa sanottu.

Että jos ikinä, niin nyt pitää näyttää tavallaan, ottaa se taakka itselleen. Että jos mennään ihan äärimmilleen, niin siis periaatteessa Eurooppa voisi ottaa koko veto vastuun.

Että esimerkiksi puhuttiin, että meillä ei ole kapasiteettivalmista näitä aseita. Mehän voitaisiin hyvin ostaa nämä aseet, mitkä Amerikka nyt toimittaa Ukrainaan.

Rahahan meillä on, että jenkit käyttää sen kolme ja puoli prosenttia BKT. Puolustuksen me käytetään se alle kaksi tai noin kaksi. Joten mikään ei tavallaan.

Ja ratkaisessa aika monta asiaa. Sittenhän Trump voisi viedä kotiin, että amerikkalainen veronmaksaja enää maksaa. Eurooppa kantaa lopulta hoitaa oman turvallisuutensa.

Ja sitten Eurooppa taas pystyy näyttämään, että nyt se on oikeastaan jopa ottaminen. Että tavallaan se ratkaisun avaimet on rahassa siinä mielessä.

Mutta aika vähän on näkynyt, että tällaista oltaisiin ehdotettu kyllä.

Niinpä, että tuo kuulostaa aivan nerokkailta.

Ja sitten tietenkin pidemmällä aikavälillä meinhän pitäisi ostaa ne aseet omilta toimijoilta. Mutta sehän ei tapahdu tietenkään puolessa vuodessa.

Että siis mietitään näitä puolijohdetehtaat esimerkiksi, niin sulla menee. Että sä saat ne pystyyn, menee toista vuotta.

Niin ei nämä ole yhtä komplekseja nämä tietenkään nämä asetehtaat, mutta kyllähän sulla menee aikaa tietenkin.

Just näin. Okei, vika kysymys. Ja tämä on aika massiivinen Euroopan tulevaisuudelle sekä taloudellisesti että poliittisesti.

Saksan energiasysteemihan on tällä hetkellä aivan romuna ja se painaa koko Euroopan unioni ja Eurooppaa alaspäin.

Uskotko sä, että Saksa avaa vielä kaasuhanan Venäjälle?

Vitsi, aika paha kysymys. Siis tämä eurooppalaisten osakkeiden nousu. Sä lähdet miettimään, että mikä siinä rauhassa on niin hyvää.

Niin se on just tuo, mitä siihen hinnoitellaan. Että se suurin taloudellinen hyöty Euroopan taloudelle tulisi nimenomaan siitä, että tällä hetkellä me maksetaan siis paljon enemmän.

Meidän maakaasuista, kun esimerkiksi amerikkalaiset kilpailijat. Ja sen seurauksena esimerkiksi Saksan energiainteresiminen teollisuus, niin sen volyymit on laskenut 20 prosenttia.

Ja mä en usko, että se tulee kaikki takaisin. Että nämä saksalaiset toimijat, jotka on siirtänyt toimintoja muihin maihin, ne ei tuo niitä kaikkia takaisin.

Vaikka tulisi rauha, vaikka nämä maakaasuhanat avattaisiin. Että toi on itse asiassa todella paha kysymys. Että mä en itse asiassa, vaikka mä koen, että mä pystyn asettamaan jotenkin hämärästi Trumpin maa,

niin se, koska esimerkiksi nyt on epäselvää, että kuka tulee hallitseen Saksaa. Että tämä maakaasu on tosiaan elinehto taloudelle, mutta Saksan poliittinen järjestelmä on semmoisessa jumissa.

Vähän vaikeampaa siellä. Ja ne on se viimeinen. Ja tota, että mikä se sitten tulee olemaan se kansallinen ratkaisu näihin rakenteisiin ongelmiin, niin se ei ole ainoastaan Saksan, vaan se on kyllä vähän niin kuin sanoit Euroopan kysymys.

Jep, jep. Mutta niin ihan tarkennuksena markkinoilla siis tällä hetkellä ainakin osittain ennakoidaan sitä, että se kaasuhan voi aueta vielä.

Joo, tavallaan tai se lähtee siitä, että siis jo kyllä, että sieltä tulee rauha ja se rauhan hyöty on niin kuin tota. Mutta mä en usko, että ei se siis ole noin suoraviivasta.

Siis se, että sieltä tulisi rauha, niin se nostaa todennäköisyyttä, että jollain aikavälillä nämä kaasuhanat aukevat. Ei kukaan ajattele, että sieltä tulee rauha ja sitten samantien kaasu virtaa tietenkään.

Musta se niin kuin maailmantila, niin sen todennäköisyys on niin kuin kohonnut markkinoiden mielestä.

Mutta Saksan vaalit, siinä ratkeaa paljon myös Euroopan taloudesta nyt sitten.

Kyllä.

Olisiko se siinä?

Olisi se siinä.

Kiitoksia.

Kiitos.

Seuraavassa viikossa saattaa tilata meidät sieltä, missä kuuntelet podeja.

Ja tärkeintä vinkkaa kaverille ja Jaastomesta.

Tilaa myös HS Vision uutiskirje.

Saat siinä kirjeen multa tai Alekselta liittyen tämän viikon podiaiheisiin.

Ensi viikkoon!