Futucast

Hyvää päivää kuuntelijat. Mun nimi on Isak Rautio ja tämä on FutuCast. Tässä jaksossa meillä on vieraana ihan hiljattain eläköitynyt

puolustusvoimien tutkimuspäällikkö, insinööri Eversti EVP, eikö vaan? Jyri Kosola, tervetuloa FutuCastiin.

EVP elää vaimonsa palkalla.

Toi on joku teidän juttu vai mitä?

Se on meidän juttu.

Mutta sä oot varmaan, sä oot tehnyt pitkän uran, et sä varmaan ainakaan nämä ekat vuodet elä vaimospalkalla vaan?

No ei, kyllä tässä kaikenlaista projektia on. Kirjojen kirjoittamista ja erilaista konsultin hommaa ja koulutusta ja kaikenlaista.

Me muuten puhuttiin tässä, kun jakso alkoi, siitä, että kaikkea saan kysyä, mutta sä et voi vastata ihan kaikkeen.

Sä oot ollut, sitten suunnataan puolustusvoimien tutkimuspäällikkönä, sä oot tehnyt kaikenlaista tutkimusta varmaan puolustusvoimien sisällä.

Sulla on pääsy sellaiseen tietoon ja sellaiseen, varmaan sellaiseenkin, mikä ei ole toteutunut, joka on varmaan aika salaista.

Ja sä sanoit, että jos sä joudut kertoa sen meille, niin sun pitää käyttää tätä MIBin, Men in Blackin unohdusamneesialaitetta ja sitä välähdyslaitetta.

Kaikki, jotka on nähnyt leffan tietää varmaan, kun mä puhun sen, että ihmiset unohtaa.

Niin tuli heti mieleen kysyä sulta, joka tietää tässä teknologiasta, että onko tommosia laitteita edes kehitelty, yritetty kehittää.

Jotain laitteita, jotka saa ihmiset unohtamaan tai jotka vaikuttaa.

Niiden mielen toimintaa jollain tavalla.

Joo, hyvä kysymys. Seuraava hyvä kysymys.

Vakaasti ottaen, niin kyllähän psykotronisista laitteista huhutaan ja puhutaan siitä, että esimerkiksi USA on lähetys tässä Kuubassa.

Olisi käytetty tämmöisiä laitteita, joilla radiotaajuksilla, signaaleilla voidaan sitten manipuloida sitä aivojen toimintaa.

Mutta mä oon vähän skeptinen niiden suhteen.

Mutta ensin ihan kognitiivinen sodankäynti, jossa hyödynnetään sitä ihmisen.

Ajattelumalleja, ajattelutapoja, ajattelunvinoumia ja tapaa voimistaa tietyn tyyppisiä reaktioita, niin kyllä niitä hyödynnetään.

Puhutaan kognitiivisesta sodankäynnistä, joka tarkoittaa siis vähän enemmän kuin psykologinen operaatio tai media- tai informaatio-operaatio.

Se tarkoittaa sitä, että vaikutetaan siihen ihmisen narratiiviin.

Miten hän tulkitsee asioita, mitä hän ylipäänsä pyrkii havainnoimaan.

Ja sitä kautta saadaan...

Vastustaja joko hidastamaan päätöksentekoa tai tekemästä vääriä, kannataan vääriä päätöksiä.

Kun sä olet puolustusvoimien tutkimuspäällikkö, niin sun duuniin ei siis vaan kuulunut eri laitteiden ja erilaisen elektroniikan tutkimiseen, vaan myös laajemmin sodankäynnin ymmärtäminen ja eri sodankäynnin ulottuvuuksien ymmärtäminen.

Onko myös sotilasteknologia paljon muutakin kuin vain laitteita?

Joo, siis sotilastutkimus käsittää sotahistorian ja tulevaisuuden.

Meidän pitää oppia historiasta erilaisia asioita.

Ihminen ei ole kauheasti muuttunut, vaikka tekniikka on muuttunut.

Ihmisen liittyvät asiat on pysynyt hyvinkin samantyyppisinä.

Me ennakoidaan teknologian kehitystä, yhteiskunnan kehitystä noin 30 vuotta eteenpäin.

Eli aika jännä on...

Minus 100 plus 30 vuotta käsittää kaiken tutkimuksen.

Joskus vitsailin, että kaikkia muuta tutkitaan paitsi sotilasmusiikkia, mutta siitäkin meillä oli yksi tutkimus, joka liittyi siihen sotilassoittokuntien merkitykseen maanpuolustustahtoon paikallisesti.

Kyllä kaikenlaista on tutkittu.

Mikä oli tulos?

Kyllä se tulos oli, että kyllä niillä on selkeä merkitys, että sillä paikkakunnalla tai alueella on oma sotilassoittokunta, jota sitten kutsutaan erilaisiin tilaisuuksiin.

Se tuo näkökulmasta.

Se tuo näkyvyyttä puolustusvoimille myönteisessä mielessä ja sitoo ihmisiä puolustukseen.

Erittäin kiinnostavaa. Mutta okei, siis ihan kaikkea tutkitte?

Kaikkea maan ja taivaan välintä.

Selvä.

Kiinnostaa sitä. Tullaan puhumaan paljon sotilasteknologiasta tässä jaksossa ja varmaan yllättävän paljon myös drooneista.

Tämä ei ole yllättävän paljon, koska se on ainoa asia, mistä kaikki puhuu nykyään, kun puhutaan sotateknologiasta. Ihan syystä.

Nyt Suomihan on tullut.

Tai Suomessa on tullut tämä Pia Ryn Suomen suuri droonistrategia, josta varmaan tässäkin jaksossa vähän puhutaan, eikö vaan.

Mutta ennen sitä vähän tuota perspektiiviä. Sanoit, että puhuttiin myös paljon historiasta.

Onko, minkälaisia tapahtumia historiassa tai sotahistoriassa on ollut, missä joku tietty teknologinen innovaatio tai joku teknologinen kehitysharppaus on johtanut täydelliseen muutokseen sodankäynnissä?

Ja eletäänkö me myös just nyt tänä päivänä?

Sellaisen läpi.

No sodankäynnissä on hyvinkin paljon harppauksia tapahtunut ruutiaseden keksimisen myötä.

Myötä muuttui paljon. Varsinjousen käyttöönotto muutti yhteiskuntia jopa.

Siinä vaiheessa, kun ei enää tarvinnut. Varsinjousen idea on se, että kuka tahansa maanviljelijä, joka ei ole siis ammattisotilas, voi ottaa se varsinjousen ja ampua sillä hengiltä ammattisotilaan ritarin.

Ja se on koko elämänsä harjoitellut sotimista.

Ja vähän ennen varsinjousen käytössä oli pitkä jousi, joka vaati ammattilaisen, koska se harjoittelu oli joka päivästä.

Sitä ei voi tehdä muun työn ohella.

Ja tämä muutti sitten sen feodaaliyhteiskunnan voimasuhteita.

Niitä maanviljelijöitä, joita oli paljon, ne kykenivät voittamaan vahvankin ritarin armeijana, koska ammattisotilaita oli vähän.

Se muutti yhteiskunnasta lähtien rakenteita.

Ja tämä on...

Yksi semmoinen iso muutos.

Sota on muuttanut konekivääriä huomattavan paljon.

Panssarivaunu, ydinase, pimeä toimintakyky.

Voidaan käydä sotaa ympäri vuorokauden, ei tarvitse yöllä lopettaa sotatoimia.

Ja sitten viimeisimpänä autonomiset järjestelmät.

Tai miehistöttömät järjestelmät.

Ei välttämättä kaikki ole autonomisia, jossa on kaukoo ajattuja.

Joo.

Ja me käydään just nyt tällä hetkellä isoa isoa.

Vallankumousta liittyen näihin mehittämättömiin laitteisiin.

Oli sitten maan päällisiä tai ilmassa leijuvia tai vedessä liiluvia.

Juuri näin.

Sitä, mitä ei ehkä ymmärretäkään, että se muutos koskee myöskin sodankuvaa.

Ei ole vain kysymys siitä taistelusta taktiselta tason toiminnasta.

Siitä, miten kone konetta vastaan, ihminen konetta vastaan soditaan.

Ei ole kysymys vain operaatioista, joita voidaan ulottaa syvälle toisen maan alueelle.

Vaan kyse on koko sodankuvasta ja siitä, että sota kaikkiallistuu.

Sillä robotilla voidaan vaikuttaa hyvin syvälle ennakoivasti, pitkäaikaisesti tai nopeasti ja lyhytaikaisesti.

Kerro lisää tästä kaikkiallistumisesta.

Ylen artikkeliissa oli myös tämä termi ja mä kirjoitin ylös sen tätä jaksoa varten.

Mitä tarkoittaa ihan käytännössä, että sota kaikkiallistuu?

Se tarkoittaa sitä, että se aikadimensio.

Muuttuu molempiin suuntiin ajan suhteen.

Sotaa valmistellaan hyvissä ajan etukäteen, hankitaan maa-alueita, logistiikka-yrityksiä, toimipisteitä tai jalansijaa jossakin.

Se tarkoittaa sitä, että taistelukenttä, taistelutila on läpinäkyvämpi.

Ei vain se, missä käydään se fyysinen taistelu, vaan myöskin siellä syvällä sinne selustaan.

Että taistelusota ulotetaan niihin kaikkiin toimijoihin.

Hyvänä esimerkkinä on se, että perinteisessä sodassa esimerkiksi hypersonisten ohjusten torjunnassa ukrainalaiset olisivat keskittyneet torjumaan niitä ohjuksia.

Mikä on tosi vaikeaa silloin, kun ne on lennossa ja lentää nopeasti ja reagointeikaan vähän.

Mutta siinä kaikkiallistuvassa sodassa ukrainalaiset selvitti myöskin sen, että kuka niitä ampuu, mistä niitä.

Ja kuka ne ohjelmoi, kuka valitsee maalit, kuka ohjelmoi sen sairaalan siihen maalipisteeksi ja ulottaa sen sodan näihin.

Eli se menee sinne syvälle kotirintamalle asti se sota.

Kaikki on sodan kohteena, kaikki on sodan toimijoina.

Yhteiskunnan infra on sekä maalina että suojattavana kohteena.

Ja siinä infraa hoitavat ihmiset on myöskin maalipisteet.

Ja normaalit pidäkkeet siihen, mikä on eettisesti, moraalisesti ja kansainvälisen lain mukaan oikein, ei välttämättä pidä kaikkia tai pidättele kaikkia toimijoita.

Kyllä. Tarkoitatko siis käytännössä sitä, että ukrainalaiset otti selvää, keitä nämä tyypit on ja tarkentoi heitä?

Kyllä.

Niin just.

Ja tässä tulee nyt sitten se digitalisaation ja avoimen yhteiskunnan.

Voisi sanoa, että tietyllä tapaa, jos olet maalitetuksi joutuvassa, niin negatiivinen piirre.

Eli ei ole vaikea löytää.

Eli ei ole vaikea löytää.

Mä puhun siitä, että sodan ulottuvuus laajenee metaverseen.

Eli siihen virtuaaliseen, fyysiseen ja niiden hämärän rajamailla olevaan alueeseen.

Ja ihmiset jättää jälkensä sinne digitaalimaailmaan.

Eli pystytään sieltä tunnistamaan.

Löytämään.

Ja voidaan vaikuttaa joko virtuaalisesti tai voidaan vaikuttaa ihan fyysisesti.

Joo, jokainen nuori nainen tietää sen, että ei ikinä pidä laittaa Instagramiin tarinakuvaa siitä, että missä on juuri sillä hetkellä.

Vaan jos haluaa kertoa ystävät tarinalle tai ystäville, että missä on ollut, niin tekee sen muutaman tunnin myöhemmin.

Että ei anna kellekään tuntemattomalle tietoa, että missä on juuri sillä hetkenä.

Itsekin käytän sitä samaa, että yleensä kerron.

Päivän viipeellä siitä, että missä olen.

Eli missä olin edes päivänä.

Joo, kyllä.

Mutta se ei välttämättä aina riitä, jos me ajatellaan sitä, että jos ihmisellä digitaalista jälkeä seurataan.

Ja sitä seuraa tekoäly, joka voi puhua massaräätälöinnistä.

Eli voidaan seurata isoja massoja ilman, että tarvitsee olla yhtään ihmistä seuraamassa.

Se tekoäly oppii siihen tapaan, miten se ihminen toimii.

Ja missä se todennäköisesti seuraavaksi menee.

Kun se menee ostoskeskukseen, niin meneekö se siihen aptekkiin vai alkoon.

Jos se menee alkoon, niin meneekö sinne rommihyllylle vai konjakkihyllylle ja näin poispäin.

Se kykenee ennustamaan, kun puhutaan prediktiivisesta tilannekuvasta.

Eli tilannetietoisuus, joka ymmärtää, että me ollaan nyt tässä ja seuraavaksi todennäköisesti ollaan tuossa tai tapahtuu seuraavaa.

Tekoälyn ja tämmöisen puhun superfuusiosta eli kaikkien informaatiolähteiden yhdistäminen aikasarjoiksi, jossa katsotaan, että mitkä on ne todennäköiset kehityspolut, joilla me päästään sodan käynnissä siihen, että me ollaan askele edellä sitä vastustajaa sillä, että meillä on tekoälyn ennustamia kehityspolkuja.

Eli ei pyritä reagoimaan vai ennakoimaan sitä, mitä toinen osapuoli tekee.

Mukaan siihen sodan kaikkiallistumisuuteen, mutta yhtenä esimerkkinä vähän tämmöisestä rintaman takaisesta sotilastoiminnasta, joka oli siis ehkä hämmästyttävin, mihin mä olen amateeri-urallani törmännyt, on tämä Israelin operaatio Lebanonissa, missä nämä peijerit räjähti yhtäkkiä.

Prosessi sen kaiken taustalla oli, että saatiin tuommoinen S-hihaan, joka sitten tarvittaessa pystyttiin vetämään. Mutta tuo on ainakin, onko tuo yksi esimerkki just siitä kaikkiallistumisesta?

Prosessi sen kaiken taustalla oli, että saatiin tuommoinen S-hihaan, joka sitten tarvittaessa pystyttiin vetämään.

Prosessi sen kaiken taustalla oli, että saatiin tuommoinen S-hihaan, joka sitten tarvittaessa pystyttiin vetämään.

Mitä te olette saaneet näin hyvät merenpohjadatat tähän, että tuosta sotilasväyliä pitkin suurin piirtein voi mennä?

He olivat tehneet halvan tarjouksen suomalaisille ammattiopistolle, joka hankki merenkulkusimulaattoria. Sitä kautta saivat sitten sen kaiken datan.

Vau. Ja tämä opisto ei varmaan tiennyt, kelle tätä antaa.

Mä en tiedä, kuka sen datan antoi, mutta joka tapauksessa.

Tämmöistä on tehty jo 12-luvun alussa. On varmaan tehty aiemminkin, että tehdään halpoja tarjouksia ja saadaan sitä kautta dataa käyttöön ja sitten voidaan käyttää sitä myöskin muihin tarkoituksiin.

Mutta tämä tappavan voiman käyttö on tietyllä tapaa uutta.

Jos lukee kirjan Mossadin Salainen historia, niin siinä on aika hyviä esimerkkejä siitä, mitä kaikkia voi tehdä.

Täytyykin sanoa, että tuosta kun kävelin pääesikunnasta kotiin päin, niin monta kertaa oli tyytyväinen, kun katseli löyppejä, että mitä kaikkia ilkeyksiä ei ole löypeissä.

Teknologia maistaa niin paljon enemmän kuin mitä tällä hetkellä on realisoitunut.

Ja tässä tulee nyt semmoinen keskeinen haaste Suomelle ja EU-maille, NATO-maille, että kun me ei olla sodan osapuoli, niin meidän kehitys, aseenvastaisen syklin kehitys on paljon hitaampi.

Ja sitten sotaa kävillä mailla.

Teknologia maalistaa paljon enemmän kuin mitä tällä hetkellä on realisoitu tuolla sotavarusteeksi.

Ja jos ajatellaan sitä, että toinen maailmansota alkoi aika pitkälti siitä, mihin ensimmäinen maailmasta päättyi.

Samalla teknologialla.

Mutta siitä kahdessa kolmessa vuodessa oli huimahyppäys.

Oli kehitetty suihkohävittäjät, rakettimuottorit, ihmiskunta oli käynyt avaruudessa tai lähtenyt esineen avaruuteen.

Oli kehitetty ydinase, tietokone.

Tietokone, elektroniikka, pimeä taistelukyky.

Kaikki sen kolme-neli vuoden aikana.

Nyt ollaan vähän samassa tilanteessa, että Ukraina ja Venäjän tämä keskinäinen aseenvastaisen sykli on luokkaa kolme kuukautta.

Eli Ukraina on puhunut siitä, että noin kolmessa kuukaudessa siitä, kun Ukrainala on joku uusi juttu, niin vastapuoli on sen analysoinut, joko mitannut tai sitten saanut haltuunsa.

Ja kehittänyt siihen jonkun vastamenetelmän, tuottanut sen, jakanut sen, kouluttanut sen ja ottanut käyttöön.

Eli kolmen kuukauden syklissä asiat kehittyy siellä.

Ja ihan tämmöisessä eurooppalaisessa byrokratiassa saadaan edes komitea mietintöä valmistelevaa kokousta, joka pohtii tilajärjestelyä.

Perustava ala tuolla kokouksella, niin siinä ajassa tehty.

Saatiin, että me saataisiin se tehtyä.

Että ketteryys tähän koneistoon on jotenkin luotava tai lisättävä.

Me puhutaan rauha-aikana vuosien syklistä.

Nyt pitäisi puhua siitä, että me jäädään jälkeen.

Me ollaan edelleen niissä kaksitasokoneissa, kun toinen ajaa suihkuhävittäjillä, jos ei me päästä siihen nopeutuvaan sykliin mukaan.

Mitkä sun mielestä olisi tärkeimpiä asioita ottaa haltuun?

Olettaen siis, että me ei yksinkertaisesti rauhassa elävänä maana kyetä tähän rytmiin.

Ei kukaan varmaan lennosta muuta elämän prioriteettiaan siihen suuntaan, että pystyisi samaistumaan sellaiseen elämänrytmiin kuin jossain Ukraina, missä on pakko tuottaa aseita.

Mutta jos kuitenkin joku taho voitaisiin säätää sellaiseen muotoon, että pysyisi edes perässä, niin mitkä olisivat sellaisia asioita, mitä sä tekisit pysyäksesi perässä?

Ensimmäisenä meidän pitäisi streamlineata hallinnon prosessia, hankita lainsäädäntöä.

Voidaan tehdä ilman raskasta kilpailutusta, tehdä tämmöisiä innovatiivisia hankintoja valikoidilla kumppaneilla.

Toinen on sitten teollisuuden ja viranomaisten välinen suhde, pitää olla erilainen.

Eli niin kuin ukrainaistakin oppi on se, että se teollisuuden pitää olla mukana siellä, missä sotaväki operoi, havainnoida itse, tuottaa siihen saman tien ratkaisuja ja eksperimentoida, innovoida siellä paikan päällä.

Eikä niin, että pidetään etäisyyttä ja ollaan muodollisia.

Ja kilpailutetaan raskaan prosessin mukaan joka kerta erikseen.

Että se on ehkä enemmänkin tämmöinen mindsetti, että muutetaan sitä yhteistyökuvia niin, että nyt ollaan kaikki samassa veneessä, kaikki soutaa ilman, että tarvitsee pitää kauheita komiteamietintöjä siitä, että kuka soutaa mihinkin suuntaan.

Niin just. Missä tuommoista voisi kokeilla? Koska siis semmoinen karuehto, mä en voi kuvitella, että mä kutsun sitä muussa yhteydessä eduksi, mutta tämmöisessä yhteydessä teknologian kehityksen kannalta on,

että sä käyt sotaa, sä pystyt testaamaan niitä. Missä Suomi voisi testata näitä?

No meillä on oikeastaan kaksi semmoista mahdollisuutta. Yksi on se, että Ukraina-apupaketti sisältää myös sitä korkean teknologian tuotteita, jolloin sitten ne tulee pakostakin testiin siellä Ukrainassa.

Ja toinen on sitten se, että meidän olosuhteet poikkeavat.

Ja se tekee huomattavasti siitä, mitä on muualla maailmassa. Me ollaan maailman arktisin valtio. Jos katsotaan, missä ihmiset oikeasti asuu, me ollaan ainoa valtio, jossa kaikki satamat jäätyy talvella.

Me ollaan niin pohjoisessa, että nuo geostationaariset satelliitit näkyy aika matalalla horisontin päällä. GPS-järjestelmien radat on suunniteltu tuonne Keski-Eurooppaan. Inertianavigointi tuppaa kaatumaan täällä pohjoisessa, missä maapallon pinta ja pyörimysakkeet on.

Mikko Viinamäki tuppaa kaatumaan täällä pohjoisessa, missä maapallon pinta ja pyörimysakkeet on.

Siinä tulee taas Suomen valtti siitä, että me ollaan haluttu kumppani. Amerikkalaisetkin on alkanut toistaa sitä, mitä mä joskus heille sanoin, että jos testaatte Suomessa ja se toimii täällä, niin voitte olla varmoja, että se toimii muuallakin maailmassa. Toisinpäin se ei väde.

Selvä. Vitsi, mitä meidän pitää maksaa sulle, että sä menet takaisin Puolustusvoimien duuniin?

Se on vähän erilainen tilanne, että mä pystyn hyödyttämään ehkä paremmin substanssiasioita, kun en ole virkaroolissa esimiehenä, jolloin tulee kaikki byrokratia ja muut, mikä pitää tietysti jonkun hoitaa, että asioita saadaan eteenpäin järjestyksessä, mutta nyt kun on tämmöinen vapaa radikaali, niin voi keskittyä niihin substanssiasioihin ja mä yritän koneautomaatiota, robotiikkaa, miehistettömiä järjestelmiä.

Saadaan eteenpäin. Niissä se isoin juttu oikeastaan se ahaa elämys tai kaksi ahaa elämys, että yksi on se, että ne muuttaa jopa sodan kuva eli niillä on laaja yhteiskunnallinen vaikutus ja toinen on se, että jos me otetaan se, mä puhun mielelläni miehistöttömistä järjestelmistä, koska miehittämätön kertoisi, että siellä ei ole miehiä tai ihmisiä ollenkaan. Tällä hetkellä niissä miehittämättömissä järjestelmissä saa olla jopa enemmän miehiä ihmisiä.

Se on perinteisessä joukossa, koska tarvitaan niitä ohjelmoijia ja niitä näitä noita. Mutta se ihminen on siellä taustalla ja se muuttuu niin, että ei ole human in the loop eli se ihminen ei enää ohjaa sitä järjestelmää. Ei ole myöskään out of the loop eli järjestelmää ei toimi yksinään, vaan on human behind the loop eli koneen takana on ihminen, joka antaa sen koneelle tehtävät ja valvoo sitä.

Meillä on kaksi looppia. Meillä on päätöksentekoluuppi, puhutaan ODA-loopista eli Observe, Orientate, Decide, Act eli tarkkaile, muodosta käsitystilanteesta, päätä ja toimi. Tämän päätöksentekosyklin tekee aina ihminen.

Voi peräytyä ja olisiko syytä nyt lopettaa jo ampuminen, että säästetään ampumatarvikkeita vai ampua loppuun asti. Ihminen tietää tämän, että mitä pitää saada aikaiseksi. Kone on hyvä valitsemaan sen jälkeen toimintavaihtoehdot.

Tai sitten jos tulee tämmöinen ohjustorjuntatilanne, jossa tulee kymmeniä ballistisia ohjuksia ja niistä pitää nopeasti päättää, että mikä torjutaan, millä se torjutaan ja mikä jätetään torjumatta, koska ne osuu sitten eri kaita, niin ihminen ei tämmöistä monitilannepäätöstä pysty tekemään siinä ajassa, jossa se pitää tehdä, vaan kone tekee sen.

Voi ensisijaisesti maksimoida suoja vai yrittää säästää resursseja, eli torjoavaa ne pahimmat uhat ja säästää niitä torjuntaohjuuksia myöskin seuraavaan hyökkäysten varten. Vai onko nyt semmoinen tilanne, että ei oikein tiedetä, että mikä tässä on kriisin aste, että sanotaan, että halutaan vain suosituksia, mutta ihminen tekee kuitenkin sitten lopulta päätöksen. Vai onko se koneautomaatilla ja tämän tyyliset asiat päättää aina ihminen.

Kyllä. Kiinnostavaa, okei. Joo, puhuit siitä, että tämä, vitsi mä en edes muista, mitä termiä sä nyt käytit. Siinä oli paljon paljon kirjaimia. Miehittämättömät.

Miehistöttömät. Miehistöttömät. Uncrude systems. Uncrude systems. Okei, miehistöttömät. Tämä jollain tavalla varmaan nivoutuu, itse asiassa varmaan aika oleellisesti nivoutuu tähän uuteen Suomen droonistrategiaan. Hypätäänkö siihen vähän?

Haluaisitko kertoa siitä, että mikä teidän visio, tämä oli siis Jarno Limnellin liikkeelle paneva hanke, eikö vaan?

Matalan kynnyksen maa kehittää, kokeilla, evaluoida ja ottaa käyttöön drooneja ja niin liittyvää liiketoimintaa. Eli se, että viranomaismääräykset mahdollistaisi ja lainsäädäntö mahdollistaisi sen, että voidaan hyödyntää Suomen erityisolosuhteita, meidän heikkouksia, jotka on meidän vahvuuksia, että me ollaan pieni maa, me ollaan ketterä maa, me voidaan tehdä nopeasti juttuja. Matalalla byrokratialla, jos halutaan, täällä on paljon asumatonta aluetta.

Harvaan asuttua aluetta, jossa voisi evaluoida. Meillä on arktiset olosuhteet ihan ilmaiseksi saatavissa käyttöön. Meillä on haasteellisen ilmadroonien kannalta jäätävät olosuhteet, meridroonien kannalta jäätävät olosuhteet, jää, rakenteeseen kertyvä jää tai sitten tuo veden konvektio, itämeren vaikeat näköisyysolosuhteet.

Magneettianomaliat, GPS-signaalin heikkous, inertialavikoinnin haasteet, aurinkosää, pitkät pimeät jaksot tai pitkät valasat jaksot ja lonkerotaivas tai lonkeromaasto eli harmaata maastoa vasten, harmaassa sumussa, harmaata pilviä varjossa, harmaa kohde.

He kertovat aika paljon siitä, missä me asutaan. Hieno maa, rakastan Suomea.

Millä muilla tavoilla droonit tulee muuttamaan kaikkea tätä, mistä sä puhut ja mitä sä oot tutkinut?

Mä edelleen oon siis mielessä tämä ajatus, mitä sä tosi ilmaiset aikaisemmin, että me eletään nyt sitä kautta, jossa näitä innovaatioita tapahtuu, mutta ne tapahtuu, ne kehittyy täysin täysin eri tahdissa muualla kuin Suomessa tai muissa rauhanomaisissa maissa.

Mitä kehityksiä tämän teknologian saralla sä oot?

Mitä te tutkijat ootte visioinut?

Vastaaminen vaatii kyllä pari viikkoa. Kaikenlaisia kuvioita, mutta jos me katsotaan niitä mullistuksia, niin mikä tulee olemaan sellainen iso asia, että mikään yksittäinen teknologia ei tuo mullistusta, vaan niiden summa.

Keskeinen tekijä on miniatyrisoituminen, eli Moorein laki on kaikille varmaan tuttu.

Hämärästi ainakin, että Gordon Moore, joka oli elektroniikka-insinööri, niin totesi, että puolijohtajien puolijohtopiirille mahtuvien transistoriin määrä tuplaantuu puolentoista vuoden välein.

Tämä tarkoittaa sitä, että kymmenessä vuodessa tapahtuu...

Tämä tarkoittaa sitä, että kymmenessä vuodessa tapahtuu...

Tämä tarkoittaa sitä, että kymmenessä vuodessa tapahtuu...

Tämä tarkoittaa sitä, että kymmenessä vuodessa tapahtuu...

Tämä tarkoittaa sitä, että kymmenessä vuodessa tapahtuu...

Tämä tarkoittaa sitä, että kymmenessä vuodessa tapahtuu...

Tämä tarkoittaa sitä, että kymmenessä vuodessa tapahtuu...

Tämä tarkoittaa sitä, että kymmenessä vuodessa tapahtuu...

Tämä tarkoittaa sitä, että kymmenessä vuodessa tapahtuu...

Tämä tarkoittaa sitä, että kymmenessä vuodessa tapahtuu...

Tämä tarkoittaa sitä, että kymmenessä vuodessa tapahtuu...

Tämä tarkoittaa sitä, että kymmenessä vuodessa tapahtuu...

Tämä tarkoittaa sitä, että kymmenessä vuodessa tapahtuu...

Tämä tarkoittaa sitä, että kymmenessä vuodessa tapahtuu...

Tämä tarkoittaa sitä, että kymmenessä vuodessa tapahtuu...

Tämä tarkoittaa myös sitä, että semmoinen...

Tällä hetkellä puhutaan gravitaatio-mittauslaitteista, gravitaatiosensorista, jotka kokevat mittaa painovaima-aaltoja.

Ne on tällä hetkellä noin kontin kokosia, tämmöisiä merikontin kokosia värkkejä, kaiken kaikkiaan.

Ne on 10 vuoden kuluttua kuluttua jääkapipakastimen kokosia, 20 vuoden kuluttua ne mahtuu saalakkuun, 30 vuoden kuluttua ne on tässä kännykässä.

30 vuoden kuluttua ne on tässä kännykässä.

Se kehitys tarkoittaa sitä, että mahdottomasta tulee mahdollista, epäkäytännöllistä, käytännöllistä, ehmetikallista, halpaa.

Kun me ollaan visioitunut, että tulevaisuuden taistelijoita, mitä kaikkia varusteita ja kykyä niillä on, niin ensimmäisenä sanotaan, että kenellä on varaa tommoiseen?

Eihän meillä ole rahaa rakentaa tommoisia.

Jokaisella.

Jokaisella.

Mutta sitten kun mä kysyn, että...

Mä olisin 20 vuotta sitten sanonut sulle, että meillä on jokaisella varusmiehellä tuolla Kuusenjuurella on pääsy.

Hän on yhteydessä 15 satelliittiin.

Hänellä on kaikki maailman videokirjastot mukanaan.

Hän kykenee puhumaan tai kirjoittamaan millä tahansa kielellä.

Hän voi avata ikkunan Austraalia ja katsoa Melbournein kadulla tyttöystävässä auringossa, kun on täällä pimeässä yössä.

Hän voi avata ikkunan Austraalia ja katsoa Melbournein kadulla tyttöystävässä auringossa, kun on täällä pimeässä yössä.

Meiltä on sanottu, että hulluja puhutaan.

Ei koskaan ole rahaa tommoisiin.

Silti meillä on tämä älypuheli, joka tekee tämän kaiken.

Jep.

Ja tämä on se, mitä pitäisi ymmärtää, että kun puhutaan kaupallisesta teknologiasta, joka johtaa lähes kaikilla alueilla.

Ehkä hypersuoniset aseet ja räjähteet on alue, joissa ne eivät ole johdossa militaariteknologiaa johtaa.

Muualla on kaupallinen teknologia johdossa.

Se tuo sen massan ekonomian.

Niitä valmistetaan niin huimia määrin, että ne ei maksa.

No siis ei voi sanoa, että ei maksa mitään.

Maksaa tuommoinen älypuhelin 1500-1500 euroa.

Mutta silti se tekee kaiken sen, mitä ennen vanhaa teki kymmenien miljoonien eurojen välin arvoinen kokonaisuus.

Miten sä näet sen, että ensimmäisessä maailmansodassa kaikki teknologiset uudistukset ja toisessa myös teki sodasta aivan käsittämättömän brutaalia?

Siis jopa niin, että ihmiset ei enää tiennyt, että meneekö historia oikeaan suuntaan enää.

Mitä ihmettä me tehdään ihmiskuntana?

Me luultiin, että kaikki meni parempaan suuntaan.

Me luultiin, että kaikki meni parempaan suuntaan.

Tai yhtäkkiä tapahtui ehkä kaksi pahinta asiaa, mitä ihmiskunnan historiassa on tapahtunut.

Mutta nyt jos ihminen päinvastoin vetäytyy pois kaikista prosesseistaan kaikkien luuppien takana, ja ehkä jopa tulevaisuudessa ei edes niiden takana, vaan jossain viikon takana niistä.

Kaikki toimii ikään kuin automaattisesti.

Niin onko ihan väärä intuitio sanoa, mitä mun intuitio sanoo, että sodasta saattaa jopa tulla vähemmän brutaalia?

Sodasta saattaa tulla enemmän täsmällistä, enemmän, vähemmän vertavuorattavaa.

Onko tämä noivia ajattelua?

Se riippuu siitä, mikä on sodan tarkoitus ja miksi soditaan.

Jos tavoitteet on selkeän sotilaallisia, niin varmaankin näin.

Aseiden tarkkuus.

Aseiden tarkkuus.

Aseet paranevat niin paljon, että niiden ihan kustannussyistä, hinta, paino, vaatiman tilan tarve syystä, niin ne aseet pienentyvät, jolloin niiden kollateroilla damage on pienempi.

Eli jos me kyetään niin kuin pienellä, saattamaan pieni räjähde oikeaan kohteeseen kiinni, niin silloin se tuhoaa sen oikean kohteen.

Sen ei tarvitse olla 300 metrin tappava säde, niin kuin vaikka 155.

Jos me kyetään niin kuin pienellä, saattamaan pienellä, saattamaan pienellä, saattamaan pienellä.

Tai humanitaarisuutta siinä mielessä, että vain ne lailliset kohteet siitä tuhoataan.

Mutta sitten taas se, että jos tätä käytetään väärin, niin sitten se mahdollistaa sen hyvinkin brutaalin tappamisen valikoidusti.

Tässä on vähän se kaksi piippuinen juttu, että oikein käytettynä teknologia mahdollistaa humanitaarisen lain noudattamisen paremmin ja väärin käytettynä mahdollistaa entistä enemmän väärin.

Niin, ja koska se täsmällistäminen on helpompi tehdä, niin ehkä kynnys tehdä se myös varautuu, koska ei tule sivuvahinkoja.

Mutta se, mikä tässä, jos puhutaan tuosta brutaalistumisesta, niin ehkä tämmöinen ecocide, kaikki tietävät, mitä on genocide, kansanmurha, se on sitä, että viedään lapset pois vanhemmiltaan.

Ja sitä tätä.

Mutta sitten mitä tämmöiset pahantahtoiset diktatuurit, pahan valtiot harjoittaa, on se, että pyritään tuhoamaan se kansan elinmahdollisuudet tulevaisuudessa, eli tuhotaan kansan tulevaisuus.

Ja liittyy osin se kansan menneisyyden häivyttäminen, narratiivi, historiallisten kohteiden hävittäminen.

Ja sitten osin myöskin tulevaisuuden hävittäminen, eli pyritään siihen, että jatkossa ne ei pysty viemään viljaa, tai kukaan ei osta heiltä viljaa, tai jotain vastaavaa.

Ja tässä teknologiakin on sitten mahdollistajana, ja sota saa semmoisia ikäviä ulottuvuuksia, että kyse ei ole vain siitä, että pyritään saavuttamaan tietty poliittinen tavoite, vaan pyritään tuhoamaan toisen kansan olemassaolo tai sen tulevaisuus.

Niin.

Koska niin kuin sanoin, tämän jakson alussa ihmiset ei ole muuttunut.

Ihmiset ei valitettavasti ole muuttunut. Hunni Attila jäljiltä ei ruohokaan kasva, niin ihan sanottiin, mutta meillä on myöskin presidentti Putin, jonka jäljiltä ei paljon ruohokasva.

Kyllä. Palataanko sen vielä siihen drone-strategiaan? Mitä muita keinoja, miten te edistätte tätä Suomen 2030 drone-strategian toteutumista?

Mitä te toivoisitte keneltäkin toimialta tässä vaiheessa?

Mä sanoisin näin, että toi drone-strategia on hirveän hyvä tahdonilmaisu. Että mihin suuntaan pitää mennä. Mutta jonkun pitää sitten lykkiä sukset kaikilla samaan suuntaan.

Eli ehkä puolet siitä on sitä, että kaikki puhaltaa yhteisöihin ja ymmärretään, että mikä on se tavoitetila. Meidän pitää järjestää akateemista koulutusta, meidän pitää järjestää ammatillista koulutusta, tähän johtavia tutkintoputkia.

Meillä pitää olla siihen liittyvää tutkimusta, joka keskittyy niihin strategisiin valintoihin, mitkä Suomella on katsottu tärkeäksi.

Meillä on tietty teknologialuettelo tuossa strategiassa olemassa, että mitkä on kriittisiä teknologioita, jotka on myöskin meidän osaamisalueita, eli meidän erikoisvahvuuksia.

Ja niitä hyödyntämällä, käyttämällä tietotaidollisilla pääomana ja valuuttana voidaan saada sitten niitä muita osaamisalueilta.

Niin kuin muilta kumppaneilta, kansainvälisiltä kumppaneilta vastaavasti teknologioita siirtyä tänne päin.

Ja meillä pitäisi olla kaikkien viranomaisten tahtotilana se, että maralletaan kynnystä, kevennetään lainsäädäntöä, kevennetään byrokratiaa, luodaan vakiumalleja, helppoja toimintatapoja tulla tänne.

Mutta toinen puoli on se, että se ei riitä, että meillä osoittaa suksut oikeassa suuntaan.

Vaan pitää myöskin alkaa lykkiä sinne, eli me tarjotaan jonkinnäköinen ohjelma, jossa tehdään tämä koeponnistus ja luodaan ne kansalliset elementit, jotka saattaa riittyä navigointiin tai vaikeassa ympäristöalueen suhteessa toimimiseen.

Ja tehdään tämmöinen droonituotantovalmius.

Droonit on siinä mielessä hankala sotavarusteena, että jos verrataan tuommoisen perinteisen ampumatarvikkeeseen.

Ylly-elinikään on luokkaan 50 vuotta.

Se pysyy ihan yhtä kuranttina ja on ihan yhtä tappoa 50 vuoden kuluttua kuin nytkin.

Droonit vanhenee käsiin parissa vuodessa.

Tarkoittaa sitä, että niitä ei voi ostaa hirveätä määrää varastoon.

Vaan pitää järjestää niin, että niitä ostetaan koko ajan pieniä määriä, jolloin sieltä tulee koko ajan uutta teknologiaa mukaan.

Ja sitten sen pitää olla skaalattavissa sora-ajan tuotannoksi.

Jokana saattaa tarve olla aika iso, että Ukraanassa puhutaan miljoonista droonista vuodessa.

Eilen Ylen haastattelussa totesin, että tämä tarkoittaisi meidän mittakaavassa luokkaa sata tuottaa satoja tuhansia drooneja soda-ajan tuotantona.

Mutta rauhan aikana puhutaan varmaan sadoista tai muutamista tuhansista, mitä pitäisi sitten tehdä.

Niin se tuotannon skaalautuvuus on tärkeää.

Se on toinen tekijä.

Ja kolmas on se jatkuvuus.

Se ei voi olla peltihallissa yhdessä rakennuksessa maan päällä.

Vaan pitää miettiä, että ne on tietysti ensimmäiset kohteet, mitä vastapuolella maalittaa ja lamauttaa, niin kuin Ukrainasta on nähty.

Teknologisesti pitäisi suosia sellaista tuotavarustusta, jonka tuotanto voidaan hajauttaa usein sen pisteeseen.

Jopa joukkoista.

Ja drooneissa on se.

Siinä on viiden nähty tuolla Ukrainassa, että aika paljon on joukkoistettu sekä niiden rahoittamista, että hankkimista, että operointia, että rakentamista.

3D-tulostimilla tulostetaan eri maissa erilaisia osia ja niissä sitten kootaan drooneja.

Toisin kuin granaatit tai tämmöiset perinteiset ampumatarvikkeet, ne valmistetaan siinä yhdessä tehtaassa tai kahdessa tehtaassa Euroopassa.

Ja jos niitä tehtaita ei enää ole, niin sitten niitä ei valmisteta.

Kyllä.

Jussi Latvala: Juttelin semmoiselle amerikkalaiselle tubettajalle, joka on entinen armeijatyyppi.

Hän sanoi, että tämä drooniteknologia tai nämä käyttötarkoitukset ja nämä sovellukset, joita me nähdään Ukrainan sodassa, on erittäin todennäköisesti joku välimuoto.

Sitten kun eri firmat ehtivät vuosia kehitellä näitä eri drooneja ja opitaan myös tästä sodasta.

Niiden käyttötarkoitukset tulee kuitenkin jollain tavalla kehittymään.

Me ei tulla näkemään välttämättä samanlaisia drooneja kuin mitä monissa tämmöisissä Twitter-videoissa, että joku manuaalisesti pudottaa jonkun granaatin jonkun jalkaväkijoukon joukkojen päälle ja koittaa osua mahdollisimman hyvin.

Luuletko sinä, että tämä on vain välivaihe, mitä me nähdään Ukrainan sodassa tällä hetkellä?

En tiedä, onko tämä välivaihe tai alkuvaihe ehkä pikemminkin.

Teknologia on paljon pidemmällä kuin mitä nyt on realistautunut.

Se on ihan selvä juttu.

Se pätee droonien rakenteisiin, niiden älykkyyteen ja siihen, miten niitä operoidaan.

Nyt olen nähnyt tässä 11 vuotta puolustus- ja teknologiasektorin johtajana 20 vuotta sitä puolustusteknologiaa.

Mitä laboratorioissa on ja mitä niistä voisi koota?

Yksi vaikuttava esimerkki oli printattava pehmeälle joustoille materiaaleille printattava elektroniikka.

Yhdistettynä tämmöisiin joustaviin aktuaattoreihin, siis sähköisiin lihaksiin.

Sillä saadaan semmoinen alienin toukkaa muistuttava robotti aikaiseksi, joka on vähän niin kuin hämähäkki.

Eli joka on täysin joustava, tai niin kuin mustekala ehkä enemmänkin, täysin joustava.

Nestemäiset johtimet, joustavalle substraatialle printattu elektroniikka, joustavat aktuaattorit.

Siinä ei ole periaatteessa hajoavia osia.

Sä voit talloa sen päälle, se jää, liskautuu siihen, nostat jalan pois ja jatkaa matkaa.

Niin kuin pahimmissa painajaisissa tai skifielokuvassa.

Tämmöisiä on? Siis tämmöisen voisi tehdä?

No, olen nähnyt demonstraattoria. Mikään ei sitten tekemästä.

Taikka sitten, otetaan nyt vaikka toinen esimerkki, että miten voidaan

synteettisellä biologiolla tehdä geenotekoinen tai tehdä virus, johon syötetään DNA-koodipätkä, joka parantaa punavihressokeuden.

Eli syötetään silmään virus, joka hakeutuu siihen aistisoluun, korjaa sen geenipätkän ja sitten ihminen taas alkaa näkee kolmea kanavaa, punaista, vihreätä ja sinistä.

No sitten kysyin kirurgilta, että entäs me laitetaan siihen DNA-koodipätkä, joka parantaa punavihressokeuden.

No sitten kysyin kirurgilta, että entäs me laitetaan siihen neljäs ja viides kanava.

Että aallonpituus ei olekaan se punavihressokeilta puuttuva aallonpituus, vaan joku muu, lähellä infrapunaa.

Mikään ei estä sitä tekemästä, paitsi eettisesti moraaliset syyt.

Sitten voidaan miettiä, paljonko Pohjois-Koreaari lippaa tai Irania tai Kiinaa eettismoraaliset syyt.

Eli paljon voitais tehdä. Ja paljon joku voi tehdä.

Mitä muita tämmöisiä henkilökohtaisia, sotilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia parantavia teknologioita on?

Tämäkin on asia, joka on kiinnostanut paljon.

Me voidaan ulkoisilla välineillä tehostaa aisteja, voidaan sekoittaa näkemisiä, kuulemisia, tuodaan synteettisiä havaintoja.

Että sä kuulet sen kaverin siinä suunnassa.

Tai kuulet sen uhan, sen ohjuksen tulevan siitä suunnasta, mistä se tulee, vaikka sä et näe sitä.

Mutta se järjestelmä tietää, missä se on ja tuottaa sulle sen vaiheohjatun informaatiota, että sä kuulet sen sieltä, missä se on.

Ja tämän tyylisiä asioita selkeästi sä näet kohteiden läpi.

Jos joku näkee sinne taakse, niin se projisoidaan sulle siihen näyttöön, että sä näet, että ton takana löytyy myyleen joku.

Ja nää on vielä suht ko tsimppeleitä.

Sitten on tietenkin tää hermostimulointi.

Elikkä mekin ollaan tutkittu sitä vagushermostimulointia.

Elikkä hermo, joka kulkee täältä ylhäältä alas, tehtävänä on rentouttaa tai palauttaa lepotilaa elimistöön.

Ja siinä näitä...

Voisi sanoa, että ostostv:stä tuttuja härpäkkeitä on kokeiltu.

Elikkä semmosta simulaattoria, johon laitetaan klipsuja, sitten simuloidaan sähköllä sitä hermoa, niin kyllä niillä on vaikutusta.

Elikkä ne, joilla on hermostimulaatiota tehty ilman, että on tarvinnut läpäistä ihoa, niin me saadaan ne virkeämmiksi, pirteämmiksi, paremmalla mielellä oleviksi.

Ampumaan paremmin ja olemaan motivoituneempia.

Ja sen vaikutus kestää luokkaa kahdeksan tuntia, kun kahvilla kestää pari tuntia.

Ja että tämmöiset asiat, mitkä itse helposti leimaa hömpöä pömpäksi, että myydään joku mukahermostimulaattori, niin niillä on merkitystä.

Eli aletaan pikkuhiljaa oppia tätä ihmisaivojen toimintaa ja tekniikka tukemaan sitä.

Kyetään lukemaan aivosignaalia ja tekemään esimerkiksi tämmöinen hätäseisnappi, että järjestelmä pysähtyy, kun ihminen avaitsee jonkun vaarantavan virheen.

Vaikkei se sano mitään, mutta sen aivosta voidaan tämmöinen signaali helposti lukea, että nyt on jotain ja systeemi pysähtyy.

Sitten ei ruveta selittämään mitään.

Tai sitten ajatuspohjainen käyttöliittymä.

Tämä muutama vuosi sitten on jo ensimmäiset tapaukset ollut, missä on hakkeroitu sen tietokoneen kautta, kun ihminen on liittynyt ajatuskäyttöliittymällä tietokoneeseen.

Tietokoneen kautta on pyritty katsomaan, mitä se ihminen ajattelee.

Ne on ollut aika simppeleitä kokeita, missä on katsottu lähinnä, että kun ihminen yrittää syöttää ajattelemalla salasanaa, pinnikoodia, niin sitten se tietokone yrittää katsoa, että mitä se ihminen ajattelee.

Tähänkin suuntaan ollaan sitten menossa, kun käyttöliittymät kehittyy, niin sota ulottuu kaikkeen, alkaa ulottua pikkuhiljaa ajatuksiin asti.

Jos sä puhuit siitä, että varsioosi muutti yhteiskuntaa, niin mitä siitä, kun me pystytään lukemaan toistemme ajatuksia?

Niinpä.

Ja jos me pystytään vielä manipuloimaan niitä ajatuksia, luomaan feikkimuistoja ja muuta.

Feikkimuistoja on jo hiirille luotukin siitä, että joku hiiri on kokenut jonkun jossakin tämmöisessä sopimuksessa.

Jossakin tämmöisessä sopimuksessa jotakin.

Ja sit se on implantoitu se muistijälki toiseen hiireen.

Siis toinen hiiri kuvittelee sen saman.

Jos me ajatellaan robotilla, niin on helppoa, että jos yksi robotti oppii, että kun menen tästä, niin tuhoudun.

Ja vähän niin kuin tuhoudun, lähetän kaikille tiedon, älkää tulko tänne.

Tai tulkaa tänne, tästä pääsee läpi.

Mut sit jos voit jotain ihmiselle luomaan muistoja tai häivittää muistoja, niin tullaan siihen.

Mistä aloitit.

Joo. Tiedätkö sä, miten tää teknologia toimii? Miten muisto siirretään aivosta toiseen?

Mä olen sähköinsinööri ja voisin sanoa näin, että se toimii siten, että sähkölaitteella mä soitan jollekin, joka ymmärretään tämän asian.

En tiedä.

Maailmassa ehkä viisi ihmistä, jotka ymmärtää, miten toi teknologia toimii.

Voi olla.

Puhutaan siitä, mitä vaikea ymmärtää, niin kvanttiteknologia, joka nyt kohkataan kovasti.

Siellä tulee niitä ilmiöitä, mitä vaikea ymmärtää, että asia voi olla useassa paikassa samaan aikaan tai useassa tilassa samaan aikaan.

Kun tullaan siihen partikkeli- ja aaltomaailman yhdistelmään, että sä olet paitsi fyysinen partikkeli, niin olet myöskin aaltoliikettä.

Potentiaali, koko ajan potentiaali.

Mä olen aika varma, että sä olet tässä, mutta sinun joku atomistasi voi olla myöskin kuussa tällä hetkellä.

Todennäköisesti se on pieni, mutta hyvin realistinen, jos puhutaan mikrotaso-elementeistä.

Siellä tullaan semmoisiin mielenkiintoisiin juttuihin.

Puhutaan kvanttilomittumisesta.

Elikkä siitä, että se sama kappale on kahdessa paikkaa sama.

Jos ajatellaan, että olisi aaltoliikettä, että sä pudotat kiven lampeen ja siitä lähtee aalto.

Ja sä katsot vaan yhdellä janalla sitä aallon etenemistä.

Niin se sama aalto on kahdessa paikkaa.

Se etenee oikealle ja vasemmalle.

Mutta nyt jos se on sama kappale, joka on samaa aaltoa.

Kun toinen aalto törmää esteeseen, niin toinenkin loiskahtaa.

Ja siinä tullaan sitten tämmöiseen teleporttaamiseen.

Eli teleporttaaminenhan on jo demottu.

Ei se ole samanlainen kuin Star Trekissä valitettavasti, että materiaa ei voi teleportata.

Ainakaan nykytiedon mukaan, mutta informaatiota voi.

Elikkä se sama kvantti, esimerkiksi laserisääde pilkotaan kahteen.

Ja se sama kvantti lähtee kahteen suuntaan.

Eli jos joku kokee jotakin, niin se toinen käyttäytyy samalla lailla.

Kyllä.

Jotain tämmöistä on jossain POP-lehdessä nettisivulla itsekin lukenut.

Että tämmöinen on jo, tätä on jo havaittu.

Ja tätä on tutkittu.

Mutta onko tätä sovellettu vielä johonkin teknologiaan?

Vaikea sanoa, onko vielä kauhean paljon sovellettu teknologisesti.

Voidaan tehdä semmoinen tiedosjärjestelmä, jota ei voi salakuunnella eikä voi häiritä.

Se voi estää kyllä estämällä sen kvantin lähettämisen, mutta kun se kvantti on lähetetty, niin sä et voi salakuunnella sitä mitenkään.

Mutta tähän vähän liittyvä tämmöinen haamukuvaus on jo tiettyjen tietojen mukaan kokeilukäytössä.

Eli haamukuvaus tarkoittaa sitä, että mä otan tässä huoneessa kuvan.

Ja mä näen viereiseen huoneeseen.

Eli periaatteessa nähdään sinne, mihin ei nähdä.

Miten se on mahdollista?

Se perustuu kanssa siihen kvanttilomittumiseen ja siihen, että me kyetään tunnistamaan, mikä fotoni on lähtenyt mihinkin.

Ja kun ne sinkoilee tuolla ympäriinsä.

Vähän niin kuin biljardi peliö.

Kyllä.

Se katot pientä osaa sitä pöydästä ja pistät kuulan liikkeelle tai pallon liikkeelle.

Ja siitä päätelen, että mikä pallo tulee mistä suunnasta milloinkin takaisin.

Niin sä pystyt laskemaan, että mikä on todennäköisyys, että ne pallot oli tietyssä asennossa.

Ja kun niitä palloja lähetetään salmavalolla, lähetetään miljardeja.

Eli lähetetään miljardeja fotoneita liikkeelle.

Eli lähetetään miljardeja palloja liikkeelle.

Ja siitä massasta pystyt päättämään, että okei, siellä on kaveri lymyilemässä ton oven takana.

Okei. Pitsi, miten jännää.

Toinen kiinnostava uusi ulottuvuus, sodan käyden kirjallisesti uusi sodan käyden ulottuvuus: avaruus.

Vuosina on perustunut tällainen Space Force, itseasiassa Trump sen perusti.

Joskus ekalla kaudellaan.

Eka kysymys: miksi? Ja tokaksi: millä tavalla avaruus tulee muuttamaan maanpäällisen sodan käynnin todellisuutta?

Mä en usko, että avaruus hirveästi tulee muuttaa sinänsä.

Me siis avaruudesta tarkkaillaan maalla olevia tai maapallon tapahtumia, kommunikoidaan.

Saadaan näköyhteydellä kaikki ilma, että välissä on mitään estettä. Paikannetaan, navigoidaan.

Se, mikä avaruudessa muuttaa sodan käyntiä, on varmaankin se, että näillä halvoilla piensatelliiteilla kyetään tekemään alueellisia ajallisia peittoja paremmiksi.

Eli periaatteessa nähdään koko ajan kaikki alle.

Saadaan tilannekuvaa mistä tahansa.

Myöskin ne pienet valtiot, joilla ei ole varaa hankkia niitä koulubussin kokoisia koulu-satelliittejä.

Puhutaan kenkälaatikon kokoisista värkeistä.

Niin se muuttaa sikäli, että se taistelutila tulee olemaan läpinäkyvämpi ja kommunikointi kattavampaa ja helpompaa.

Ja nythän vaikuttaa siinäkin, että tuo Ukraina-sota on...

Ukraina-sota on ensimmäinen sota, jossa kummallakin osapuolella on täydellinen tilannekuva.

Kun toinen lähtee tekemään operaatiota, niin toinen tietää saman tien, mitä on tulossa ja mihin ne on menossa.

Ja se on osin degeneroinut ton sodan tämmöiseksi ensimmäisen maailmansodan kaltaiseksi asemasodaksi.

Että jos toinen lähtee tekemään jotain, niin toinen tietää ja pyrkii vaikuttaa lamauttamaan ja estämään sen toiminnan.

Jos se toiminnan lähtö on metreillä.

Mutta avaruuteen liittyy sitten semmoisia rajoituksia, että oikein kukaan ei halua sotia avaruudessa.

Koska sitten jos sinne tulee paljon romua, niin kukaan ei enää opera siellä.

Romua siellä sitten voi olla satoja vuosia, tuhansia vuosia, pahimmillaan.

Niin just.

Ikinä ei ole mulla ollut näin paljon jatkokysymyksiä päässä. Mä en tiedä, mitä valita.

Oispa tää niinku viiden tunnin jakso.

Vitsit.

Mä oon tullut tänne viideksi viikoksi kertomaan.

Tuu joskus mielellään uudestaan.

Pitää leikata. Mä tajuan nyt, kun mä katon tätä mun kysymyslistaa, että tähän ei kaks näistä kysymyksistä riittänyt.

Mä oon taisi huomioitu uponiin. Tää on tosi mielenkiintoista, herra Jastas.

Okei. Mä poimin tästä vielä ainakin tän yhden. Mä näin jonkun kuvan, missä joku amerikkalainen sotalaiva kokeili jotain laaserasetta.

Tuleeks tääkin olemaan joku paljon normaalimpi asia tulevaisuudessa ja millä tavalla laaseraseet on hyödyllisiä tai ei ole hyödyllisiä?

Joo. Siinä laaseraseissa ei sinänsä ole teknologisesti mikään uusi.

Hieman yllättävää kyllä.

Esim. Snaven ensimmäiset koe-laaseriaset, niiden laaserilähde on tehty Suomessa.

Okei.

Suomessa on tosi kovaa osaamista siihen. Mutta laaseraseissa on vähän sama juttu kuin näissä raidetykeissä.

Railgun.

Railgun, joka ampuu siis magneettisesti äärimmäisen nopeasti tämmöisiä projektiileja. Ne vaatii näköyhteisöreitinsä maalia.

Niin just.

Railgun ei ehkä välttämättä, voidaan siltäkään puhua epäsuoraan tuolta, mutta laaserissa on se haaste, että sinun pitää nähdä se maali.

Ja sitten sinun pitää, kun se sädevahvuus on se, että se on pienellä alueella fokusoitu, siksi se on niin polttava ja tuhoava.

Niin sinun pitää myös kyetä paikantamaan se maali ja trackkaamaan, siis seuraamaan sitä maalia hyvin tarkasti.

Ja kun sä lähetät sen voimakkaan lasersignaalin ja kuumentaa ilman, joka on siinä välissä.

Ja kaikki tietää, miten kuuma asfaltti väreilee.

Helteellä.

Se väreilee sen takia, että se ilma taitekarjoilla muuttuu.

Ilma pyöriteilee.

Samalla se lasersignaali kuumentaa se kulkureittiinsä ja sitten se alkaa väreillä ja hajota.

Eli ilmakehä vaikuttaa siihen huimasti.

Sade, sumu käytännössä estää sen toiminnan.

Ja sitten siihen kohteeseen.

Kun sade vaikuttaa, se kuumentaa sen niin kuumaksi, että syntyy plasmaa.

Elikkä siinä atomissa elektronit ei oo kiinni atomissa, vaan on niin kuin pappaavasti liikkuvia.

Ja se plasma taas suojaa sitä kohdetta, sitä lasersäteeltä.

Jos ammutaan rihlattua ammusta tykinkranaattia lasersäteellä, se granaatti pyörii.

Elikkä se kohde, johon se sade osuu, niin vaihtuu koko ajan.

Maali pyörii.

Siinä on huimia käytännön vaikeuksia sitten saada se toimimaan.

Hyvä esimerkki periaatteessa hyvästä, mutta käytännössä käyttökelvoittamasta oli tämä EFOSin Ebon Laser ABL.

Jossa ajatuksena oli näitä ballistisia ohjauksia tuhota nousuvaiheessa jo suurteholaserilla.

Se konsepti edellyttää, että mennään Iranin ilmatilaan lentämään jumbojetille, jonka nokassa on laseri.

Ne tietysti toimii, jos kukaan ei ammusta jumbojattia alas.

Kysymys kuuluu, että miksei ampuisi alas.

Elikkä laseriin liittyy semmosia huimia odotuksia, jotka unohtaa nämä tietyt realiteetit.

Toisaalta laser on hyvä omasuojakäytössä.

Siinä on loputon lipas.

Patronat ei lopu koskaan, jos hakussa riittää voimaa tai voimakoneessa on löpöä.

Ja voidaan ampua hyvinkin paljon.

Sekään ei ole loputon.

Jos hyötysuhde on luokkaa 60-70 prosenttia, niin 30-40 prosenttia tulee lämmöksi.

Jossakin vaiheessa se kuu menee niin paljon, että pitää lopettaa ampuminen.

Ihan niin kuin perinteisellä tykilläkin.

Mitään hopealuotiaa ne ei ole.

Mutta tuommoiseen droonin torjuntaan varmastikin ihan hyvin.

Haasteena on se, että se laseri maksaa sitten kymmeniä miljoonia.

Drooni maksaa tuhat euroa.

Se laserin hinnalla voidaan hankkia kymmenen tuhatta droonia, jotka tulee samaan aikaan eri suunnista.

Ja se laser ei koskaan pysty tuhomaan niitä kaikkia.

Laserase on tulossa. Se on osin nykypäivää.

Mutta ei ole hopealuoti.

Kiitos. Meidän pitää laittaa tää nyt. Seuraava vieras tulee studion nyt, niin pitää laittaa tää jakso.

Hei Jyri, mä oon erittäin kiitollinen, että sä teet podcastia nykyään. Tää oli aivan törkeän mielenkiintoinen.

Ja oot lämpimästi tervetullut johonkin toiseen jaksoon, jos joku vielä haluaa tulla.

Kiitos. Ilman muuta.

Aivan törkeän kiitollinen, että tulit tänne. Tää on ollut pirun mielenkiintoinen.

Pitää vielä kuunnella se Hildeen ja Kairan jakso. Meidän kävi myös kuuntelemaan itseasiassa se.

Mä tajusin vasta eilen, että Jyri on ollut selenehtynyt kuuntelemaan sitä. Toivottavasti tässä ei ollut kauheasti päällekkäisyyttä.

Mutta ensi kerralla ei ole ainakaan. Jossi kun tuut. Kiitos Eversti EVP, Jyri Kosola. Ja nautin eläkepäivistä.

Kiitoksia. Kiitos. Kiitos katsojat, kiitos kuuntelijat. Nähdään ensi jaksossa.

Muistakaa tilata, muistakaa kommentoida, muistakaa tykätä. Hei hei.