HS Visio -podcast

Rampin tullit säikäytöt Wall Streetillä, tekoälyyhtiö DeepSeek sai NVIDIAN laskuun.

Mitä kuuluu seuratuille teknologiateille ja mitä jenkkipörssin myllerryksistä tarvitsen tietää?

Tämä on Hansa Fisian podcast asiaa taloudesta ja teknologiasta.

Mä olen Elina ja studiossa mun kanssa on Aleks. Moi Aleks.

Moikka.

Tervetuloa tähän outoon vuoteen, jossa joka päivä pitää hierosta silmiään ja normaalin maailmanpolitiikan rajat siirtyy.

Tänään ei puhuta siltä kronallista tai kaasasta, vaan jenkkipörsistä, jossa meno on ehkä yhtä absurdia välillä.

Meitä kaikkea kiinnostaa nämä maailman vaikutusvaltaisimmat tekkiyhtiöt.

Mua ihmetyttää siihen nähden, että Suomessa siis löytyy...

Pienten konepajojen kommentaattoreita, kaikenlaiset analyytikot seuraavat jotain pikkusuomifirmoja pörssissä.

Mutta sitten jos yrittää täällä toimittajan miettiä, että kuka kommentoisi mulle Teslaa ja Nvidiaa, niin ei oikein löydy.

Tämä on erikoista, kun finanssitalot seuraavat niitä niin heikosti.

Miksi tämä Aleks johtuu?

Niin, siis se on ihan absurdi tilanne, kun just jonkun Nvidian tai Applen strategiat vaikuttavat...

Tää saa meidän kaikkien elämää ja tyyliin maailmankohtaloon ihan valtavasti.

Ja sitten pankit sun muut haluaa kommentoida jotain oikeasti nakkikioskia.

Mutta sitten kun niiltä yrittää kysellä Nvidiasta tai Applesta, niin ne on silleen, että joko ne ei seuraa sitä, tai sitten ne sanoo, että ne ei ylipäätään voi kommentoida.

Kyllä. Sitten me luetaan Financial Timesissa, mitä ne Goldman Sachsin analyytikot sanoo.

Mutta hei, me ollaan täällä HSV-podissa kertomassa sitten suomeksi tästä asiasta.

Ja meillä on tänään vieraana...

Ja ammattitreidaaja, salkunhoitaja Jukka Lepikkö. Jukka, sut tunnetaan myös Nordnetin Traders Club-podista.

Se seuraa tiivisti jenkkimarkkinoja ja teknologiaosakkeita, erityisesti tällaisia Teslan ja Nvidian kaltaisia firmoja. Tervetuloa.

Kiitos paljon, mukava olla täällä.

Joo, sä oot treidoja, mutta sä seuraat näitä tekkiyhtiöitä aika tiivisti.

Joo, ehdottomasti. Ollaan kohta kuusi vuotta tehty Nordnetille tätä Traders Club-sarjaa.

Tuntuu aina päivän polttavista aiheista ja ehkä seurataan osakemarkkinoita nimenomaan siitä globaalista näkökulmasta.

Ja jenkit kuitenkin on se 60-70 prosenttia koko globaalista markkina-arvolla mitattuna pörsseistä.

Se on ikään kuin se markkina, mikä globaaleita sijoitusmarkkinoita liikuttaa, joten se fokus on vahvasti siellä jenkeissä.

Ja niin kuin kaikki tietää, mitä se on tapahtunut viime vuosien aikana, niin niistä isoista yhtiöistä on tullut isompia.

Ja top 10.

Yhtiötä jenkeissä edustaa jo noin 40 prosenttia SP500-indeksin kokonaismarkkina-arvosta.

Eli pieni joukko yhtiöitä liikuttaa globaaleja pörssi-indeksejä tällä hetkellä.

Mennään kohta tarkemmin noihin tekkiyhtiöihin.

Sä tosiaan seuraat niitä tosi tarkasti ja mahtavaa niin, mutta mitäs se nyt menee, kun mielikuvistreide, että katsoo aina pörssikäppyrää,

mutta sä seuraat toisaalta myöskin ihan mitä oikeassa elämässä tapahtuu, eikö näin?

Joo, ehdottomasti. Eli se lähtee ihan sieltä makrosta ja taloudesta liikenteeseen, mitä itse seuraan vahvasti.

Ja koen, että ymmärtämällä ikään kuin sen kokonaiskuvan, niin pystyy tekemään parempia sijoituspäätöksiä, riippuen sitten siitä aikahorisontista.

Itse operoin välillä jopa päivän sisällä, mutta teen sitten myös etenkin nykyisessä roolissa salkunhoitajana tämmöisiä pitkän aikavälin fundamenttipohjaisia sijoituksia myös.

Miten sitten, kun tässä jotenkin päivittäisessä uutismelskeessä katsoo helposti sellainen isompi kuva?

Että okei, tänään liikahti tuohon suuntaan ja nyt tullit vaikutti näin ja Nvidia-osake tänään tätä.

Mutta sitten ehkä me ei mediassa välttämättä sitten muisteta seurata enää viikon kuluttua, että okei, niin se Nvidian osake nyt on toipunut näin paljon.

Ja sitten kun pöly laskeutui, niin tilanne on tämä.

Mutta jos otetaan semmoinen vähän lintuperspektiivi, että Jenkeissä on myllertänyt monesta syystä nyt tammikuussa on tulleja ja tätä DeepSeakin aiheuttamaa tämmöistä tekoälyssäikähdystä.

Mutta.

Ehkä semmoinen niin kuin.

Millainen tämä tammikuuta alkuvuosi kokonaisuudessaan on ollut?

No itse asiassa aika mielenkiintoinen havainto, mikä tehtiin.

Tehtiin just tällä viikolla, kun puhuttiin siitä, että mitä alkuvuonna on tapahtunut.

Ja tuntuu siltä, että on ollut hirveätä myllärystä isoja laskuja.

Itse SP500-indeksi on suurin piirtein samalla tasolla kuin mistä vuoteen startattiin.

Eli loppupeleissä ollaan menty tässä sivuttain ikään kuin sieltä vuoden alusta, vaikka välissä on ollut tämmöisiä isoja pudotuksia.

Mutta sitten ihan niin kuin vahvoja.

Ylpymisiäkin sieltä.

Niin se tulee sitten sieltä takaisin.

Eli tavallaan ehkä niin kuin tämmöisenä itsekritiikkinäkin se, että me helposti uutisoidaan se, että joku niin kuin romahtaa tai laskee.

Mutta sitten niin kuin toipuminen ei niin kuin näy.

Niin se on.

Ei saa kovin seksikästä otsikkoa siitä, että Nvidia nousee puoli prosenttia per päivä.

Niin.

Mutta jos se laskee 17 prosenttia päivässä, niin se on uutinen.

Kyllä, just näin.

Mutta vieläkö markkinoilla on käynnissä härkämarkkina?

Jatkuuko nousu tänä vuonna?

Jos miettii nimenomaan Jenkki-näkökulmasta, niin ehdottomasti.

Eli tänä vuonna tammikuussakin ollaan tehty uusi kaikkiaikojen huippu tuolla itekseissä.

Nousuhan on jatkunut nyt hieman yli kaksi vuotta.

Sitten tehtiin se pohja vuoden 2022 marraskuussa karhumarkkinassa.

Sieltä ollaan noustu tosi vahvasti ylöspäin sen jälkeen.

Jenkissä on kirjattu nyt kaksi peräkkäistä vuotta, kun pörssit on noussut yli 20 prosenttia.

Ja tämä on aika poikkeuksellista, niin kuin historiaankin peilaten.

Se 500-indeksin historia tulee 1950-luvulta, niin vaan kolme kertaa tätä aikaisemmin on nähty kaksi näin vahvaa peräkkäistä nousuvuotta pörsseissä.

Ja se ei ole yleensä välttämättä huono merkki, että ollaan noustu vahvasti.

Yleensä nämä vahvojen vuosi ja seuraavat vuodet on erittäin vahvoja pörsseissä.

Se ei myöskään kerro sitä, että kun ollaan nyt noustunut niin paljon, niin pitäisi laskeakkaan.

Miten minä mietin tätä?

Minua ainakin toki kiinnostaa ne.

Eniten nousseet yhtiöt, isoimmat, seksikkäämät yhtiöt.

Kaksi kuumintayhtiöä, mennään kohta tarkemmin näihin, mutta ihan tämmöisen huomiona markkinoilta, että Nvidia ja Novo Nordisk,

eli tekoälyfirma ja lahdotuslihavuuslääkefirma.

Niillä ei ole nyt ihan viime aikoina mennyt ihan niin kuumasti, eikö näin?

Joo, se on totta. Novo Nordisk ja Nvidia oikeastaan molemmat teki viimeisimmät isot huippuset tuolla viime kesänä.

Enemmän on ollut sitten laskutrendissä. Nvidia ei niinkään vahvassa laskutrendissä, vaikka nyt niin kuin tammikuun huipusta,

tammikuun pohjaan se lasku oli 25 prosenttia. Siinä mielessä aika iso pudotus. Novo Nordiskilla sen sijaan lasku on ollut isompaa,

että se tuli melkein minus 50 prosenttia tuolta viime kesän huipusta.

Nyt olen se toimittaja, joka metsästää niitä dramaattisia paniikkiotsikoita. Voiko tästä päätellä jotain, että nämä kaksi suurinta seksikkääntyhtiöä

yhtäkkiä vetääkin happeen, niin onko tämä merkki jostain, että romahdus onkin tulossa?

Itse en luki sitä välttämättä kovinkaan negatiivisena merkkinä, jos miettii just sitä, että nämä isotkin yhtiöt on laskenut vahvasti,

mutta jos katsoo näitä indeksejä, vaikka Eurostox-indeksiä sitten Euroopan puolelta ja S&P 500-indeksiä Jenkeistä,

niin ne on kuitenkin lähellä huippuja. Se, että nämä tietyt yhtiöt, jotka on ollut kuumia viime vuonna, niin niissä on nähty

korjausliikettä alaspäin, niin se ei ole kuitenkaan lähtenyt koko markkinaa laskemaan. Toisaalta sitten, jos miettii näiden yhtiöiden

ikään kuin sitä fundamentaalista trendiä, tulostrendiä siellä taustalla, niin molemmillahan menee pylväät edelleenkin vaan ylöspäin siellä.

Siellä on ehkä ollut joitain pettymyksiä siinä kasvutahdissa tai joitain riskejä on noussut tulevaisuuden kasvuennusteita vastaan,

että ne eivät ole ihan niin kovaa kuin jossain vaiheessa oletettiin tai toivottiin, mutta varmaan on,

että näillä yhtiöillä liiketoiminta kuitenkin tulevaisuudessakin tulee kasvamaan.

Jos ajattelee sitä, minkälaisia uutisia me ollaan saatu Jenkeistä politiikan puolella, miten siellä Musk puhuu jotain vallankaappausta

siellä virastoissa ja tavallaan kaikki ne absurdit asiat, mitä Trump laukoo Panamasta ja Gaasasta sun muualta, niin musta tuntuu siltä,

että se on jotenkin irti kytketty kuitenkin politiikka tästä pörssikurssista.

Pörssikurssien kehityksestä, että jos nämä tullit on säikytelleet aiheuttamassa tällaista päiväheiluntaisella SP500, mutta ei niin kuin superisaa,

niin kuin sanoit, niin se on aina niin kuin toipunut.

FTS oli kuitenkin tällaista epävarmuuden aseistamisesta, en tiedä kääntyykö tämä weaponization of uncertainty kauhean hyvin suomeksi,

mutta tämmöinen epäröinti, että tuleeko nyt tulleja vai ei, niin sijoittajat vähän niin kuin odottelee.

Ja sitten me käytiin tätä tämmöistä globaalin talouspolitiikan epävarmuusindeksiä, EPU, joka siis kannaa tämmöisiä niin kuin asiaa avain sanoja uutismediassa,

niin se on nyt niin kuin korkeammalla ihan niin kuin huipussa sitten pandemian.

Että jotain tämmöistä niin kuin epävarmuutta ja pelkoa on kuitenkin ilmassa aika paljon.

Joo, se on ihan totta, että kun miettii tätä globaalia tilannetta ylipäätänsä, meillä on Euroopassa sota ja Trump on

valittu toiselle kaudelle ja aiheuttaa monenlaista epävarmuutta moneen eri suuntaan.

Mutta jotenkin ehkä peilaisista kuitenkin Trumpin ensimmäiseen kauteen, nimenomaan tällä osakemarkkinoiden näkökulmasta,

ei poliittisesta näkökulmasta, niin Trumpin ensimmäinen kausihan oli erittäin hyvä aikaa osakemarkkinoilla.

Se oli erittäin hyvä aikaa yrityksille, siellä saatiin silloin veronalennuksia ja näitä Trump on luvannut

tällekin kaudelle. Nyt en tiedä, liittyykö nämä toisinsa, että näiden tariffien kautta pyritään sitten

vähän parantamaan valtion talouden tilaa, jotta pystytään sitten antamaan niitä veronalennuksia, joita myös siinä

kampanjan aikana luvattiin. Ja niin kuin ne olosuhteet yrityksille Amerikassa kuitenkin vaikuttaa aika hyviltä

tällä hetkellä ja siellä toiveikkuus nimenomaan tämmöisten luottamuskysymysten kautta, niin antaa toivoa

enemmänkin paremmasta tulevaisuudesta, noin niin kuin amerikkalaisten omiin silmiin.

Pörssi on opportunisti.

Ehdottomasti.

Ja periaatteessa kaikki yritykset kuitenkin, niiden päivätyö on se, että ne miettii sitä, että miten ne kasvattaa omaan

bisnestään ja tekee parempaa marginaalia ja tekee niin kuin tehokkaammin asioita kuin aikaisemmin.

Niin, se ei täydellä ole hirveän hyvä treidaus tai sijoitustrategia, että lähtee sellaisella hirveällä

sormenheristely-moralisointityylillä sijoittamaan.

Yleensä, jos keskittyy näihin negatiivisiin asioihin tai on hirveän pessimistinen markkinala, niin tulee pettymään,

koska markkinat yleensä yllättää.

Sillä optimismilla ja kuten nähtiin jopa koronan aikana, niin yritykset on niin kuin erittäin resilienttejä

erinäköisille shokeille.

Mutta epävarmuudesta kertoo esimerkiksi kullan hinnan nousu kaikkien aikojen ennätykseen.

Se varmaan kertoo osittain epävarmuudesta, mutta sitten taas toisaalta niin kuin rahan painamisesta

ja inflatorisista paineista varmasti osittain kanssa, että minkä takia kullan hinta on ollut nousussa.

Mennään vähän noihin tekkiyhtiöihin.

Mä pohjustan tätä vähän sillä, että musta on tässä viimeisen vuoden aikana tullut aikamoinen tekoälyuskovainen.

Mä uskon, että oikeasti se voi olla yksi ihmiskunnan suurimpia keksintöjä.

Se tulee muuttaa niin paljon maailmaa.

Ja tietysti esimerkiksi Nvidia nyt on keskeinen palanen tätä tarinaa pörssissä.

Ja nyt toi kiinalainen DeepSeek tosiaan julkaisi sen mallinsa ja alkureaktiosijoittajalta oli ihan paniikki,

että myydään kaikki Nvidiat laitaan ja se romahti.

Onko tämä DeepSeek oikeasti uhka Nvidialle?

Periaatteessa DeepSeek ei tehnyt mitään erittäin vallankumouksellista.

Se oli selkeästi tehokkaampi se malli.

Se vaatii todennäköisesti paljon vähemmän tehoa sen koulutukseen,

mutta se on ollut käytännössä se trendi tekoälyssä joka tapauksessa,

että me saadaan Nvidian uusimman sukupolven laitteistojen myötä koko ajan tehokkaampaa

ja tehokkaampaa laskentatehoa laitteistomaan.

Laitteiston puolelta.

Mutta samaan aikaan sitten nämä tekoälymallit, ne algoritmit sekä sitten ikään kuin se arkkitehtuuri,

kuinka ne on rakennettu, niin se tehostuu koko ajan.

Nyt vaan tässä DeepSeekin tapauksessa me nähtiin ehkä vähän normaalia, suurempi tasokorjaus alaspäin

siinä vaaditussa laskentatehossa ja se sitten ehkä pelästytti.

Ja osittain se, mikä pelästytti varmaan myös markkinoita ja jenkkejä etenkin,

oli se, että tämä tuli Kiinasta.

Tämä näin tehokas malli,

joka kuitenkin oli käytännössä vertailukelpoinen näiden parhaiden ja suurimpien amerikkalaisten mallien kanssa,

joihin on käytetty aivan valtava määrä rahaa, niihin on investointu ja sitten kuitenkin paljon pienemmällä investoinnilla

ja summalla todennäköisesti päästiin sitten Kiinassa aika vastaavan kaltaisena alle.

Miten Nvidia tosiaan alkuun diippasi, mutta onhan se pörssikurssi, sen arvostustaso ihan järjettömän korkealla edelleen?

Joo, jos katsotaan tai mietitään Nvidiaa.

Nvidia ylipäätänsä vähän kontekstia antaa se, että vuonna 2022 ne teki tulosta 5 miljardia.

Ja nyt tänä vuonna odotetaan, että ne tekee tulosta 110 miljardia.

Ja 110 miljardia vertautuu hyvin näihin kaikista suurimpiin yhtiöihin, eli Apple ja Microsoftiin,

koska kaikille niille kolmelle itse asiassa, kun katsoin tulosennusteita, niin ennustetaan tälle vuodelle 110 miljardin tulosta.

Eli se kasvutahti, miten Nvidia on kasvanut, niin se tosiaan on jotain täysin ennennäkemätöntä,

mutta toisaalta siinä on myös kurssinousun perusteet, että se ei ole perustunut vain siihen, että tulee toiveita siitä tekoälyt tulevaisuudesta,

että Nvidia tulee myymään joskus, kun ne oikeasti nyt myy jo 200 miljardilla tänä vuonna ja tekee sen 110 miljardia voittoasi.

Eli ihan poskettomat marginaalit ja poskettoman nopeita kasvua on ollut siinä liiketoiminnassa, että se on siinä mielessä ihan real deal.

Se, mitä voi kyseenalaistaa on se, että...

Kuinka kestävällä tasolla se tämän vuoden 200 miljardin myyti on, koska nämä kaikki isot yhtiöt, jotka on suurimpia Nvidian asiakkaita,

on kertonut, että ne tällä hetkellä yliinvestoi. Ne on kertonut, että niillä on ollut ikään kuin investointivelkaa,

että niiden olisi pitänyt jo aikaisemmin rakentaa tätä laskentatehoa ja näitä datakeskuksia enemmän.

Toisaalta ne kertoo, että ne investoi tulevaisuuden kasvuun, eli rakentaa tulevia vuosia varten näitä datakeskuksia.

Ja sitten kun näistä Nvidian siruista on tällä hetkellä...

Ennemminkin alitarjontaa, niin nämä yhtiöt on myös valmiita maksamaan niistä ehkä normaalia enemmän.

Ja näiden high-end-sirujen marginaalit on siellä 80-90 prosentin välissä, mikä on aivan uskomaton taso yhtiölle, joka myy laitteistoa, eli hardwarea.

Jep, jep. Se on tosiaan tällä viikolla, tai tässä pari viime viikon aikaa on tullut ainakin Googlen ja Amazonin, Microsoftin metan tulokset.

Se on jännä kuunnella niitä, kun tässä viime...

Tulospuheluita. Mä oon kuunnellut niiltä ja yrittänyt päästä kärryille, että miksi ne investoi niin paljon datakeskuksiin ja antaa käytännössä Nvidialle vaan järjettömiä tukkuja rahaa.

Niin ne tosiaan sanoo sen, että joo, me saatetaan yliinvestoida nyt ja katsotaan nyt, mutta me nyt halutaan pelata tämä peli loppuun.

Ja tosiaan ne kaikki tänäkin vuonna kymmeniä kymmeniä miljardeja, yhteensä satoja miljardeja euroja investoi.

Niin eihän tämmöistä investointisykliä ole koskaan aiemmin nähty ihmiskunnan historiassa.

Ei. Ja toi on nimenomaan se tärkeä huomio, että tässä tehdään nyt jotain, mitä koskaan ei ole aikaisemmin tehty ja odotetaan tiettyä lopputulosta, joka on se, että nämä isot yhtiöt pystyy monetisoimaan sen massiivisessa skaalassa tuon tekoälyn.

Sitä ei ole tapahtunut vielä ja se on hyvin pientä se monetisaatio tällä hetkellä.

Että jos katsoo vaikka Microsoftin, joka yhtenä ainoana yhtiöistä erittelee sitä, että mitä ne tällä hetkellä tekee sillä tekoälyllä, niin tämän viimeisimmän tulosjulkistuksen yhteydessä, kun kokonaisliikevaihto oli 70 miljardia,

niin Microsoft kertoo, että se oli noin 1,25 miljardia se tekoälystä saatu liikevaihto.

Niin, se on hyvin pieni.

Se on nimenomaan liikevaihto. Sitten kun mietitään sitä, että paljon siitä kääntyy tulokseksi, niin jos se olisi sitä Microsoftin normaalin tulosmarginaalin mukaista voittoa, mitä sillä tekoälyllä tehdään, niin se on edelleenkin aika pieniä summia suhteessa siihen, että se oli 20 miljardia taas investointikvartaalin aikana.

Just näin.

Eli periaatteessa.

Periaatteessa, jos saadaan vaikka miljarditulosta ja investoidaan 20 miljardia, niin se ei vielä kovin pitkälle vie. Siinä täytyy tapahtua jotain todella massiivista.

Microsoft on kuitenkin yksi yhtiöistä, jotka on pisimmällä siinä tekoälymonetisaatioissa. Monella yhtiöllä se on enemmänkin vasta investointeja, ettei niinkään paljon vielä tulosta tai liikevaihtoja kuin Microsoftilla.

Se, mikä tässä ehkä pörssihän pelottikin oli se, että jos tämä chatkin GPT-hän verrattuna on kuitenkin yhtä laadukas ja hyvä tämä kiinalaisten.

Kyllä.

Malli. Niin sitten, jos aiemmin on ajateltu, että tarvitaan jäätävän määrän näitä NVIDAN parhaita premium tekoälysiruja niiden kielimallien kulttamiseen ja pyörittämiseen, niin nyt tämä kun kyseenalaistettiin ja sen sirusta ei ehkä sitten ollakaan valmiita maksaa niin paljon.

Tässä sitten on kaksi kysymystä, että okei, että onko NVIDAN osakkeen arvosta tavallaan laskupaineita, onko siellä perusteita kaikki kunnossa sitten.

Ja kaksi, että kyseenalaistuuko tämä se, että muiden tekijäfirmojen investoinnit näihin kallisiin NVIDAN siruihin, jos niillä ei, ne ei välttämättä ole kannattavia investointeja tällä matikalla.

Joo, näyttää siltä, että tällä hetkellä mitä enemmän NVIDAN siruihin tänä vuonnakin investoi, niin sitä enemmän lyhyellä aikavälillä tulee häviämään rahaa.

Tämä NVIDAN kuitenkin on siirtynyt vielä tämmöiseen vuoden sykliin, eli joka vuosi tuodaan sitten uusi ja paljon tehokkaampi siru, mikä totta kai tarkoittaa sitä, että se vanha siru happanee aika nopeasti noin arvon näkökulmasta.

Aivan, eli miettii perinteisen kirjanpidon perusteella, niin sitten se pitäisi alaskirjata parisvuodessa nollaan arvoiseksi se siru.

Juuri näin, ja tuossa tullaan siihen ongelmaan, että tällä hetkellä ikään kuin jos katsoo näiden isojen yhtiöiden tuloksia,

isot investoinnithan ei näy siellä, koska investoinnit jaksotetaan tietyn poisto-ohjelman mukaisesti useammalle vuodelle.

Ja jos viime vuosi oli ensimmäinen massiivinen investointivuosi, ja tämä vuosi on vielä sitä suurempi, se ikään kuin hukkuu osittain sinne tuloslaskelmaan se investointitahti,

ja mitä se tarkoittaa sille tulevaisuudelle, koska vain pieni osa sitä kirjataan tämän vuoden luoksi.

Juha Sipilä Se näkyy sitten tulevina vuosina siellä tuloksessa.

Tosiaan mä oon, niin kuin sanoin jo, mä oon tekolle uskovainen.

Ja sijoittajat uskoo täysillä tähän koko tarinaan, että se tulee mullistamaan maailman.

Mut sit se, mikä mua vähän vaivaa tässä, kun kattoo pörssiä, niin näyttää siltä, että kaikki muka hyötyis tekoälystä, ja kukaan ei häviäis tekoälystä.

Pakkohan jotkut yhtiöt ottaa myös turpaan, ne häviää markkinaosuutta, ne katoo markkinatauta, jos tää tekoäly nyt on niin mullistava,

kuin mitä markkinat ja mitä minä.

Mitä sinä uskon?

Joo, mä itse kyllä oon siis siinä leirissä kanssa, että uskon, että tekoäly tulee mullistamaan maailman monella eri tapaa.

Se on vielä täysin kysymysmerkki, että kuinka se tulee tapahtumaan ja millä aikataululla se tulee tapahtumaan.

Mutta nyt jos miettii näitä investointeja, niin sen pitäisi alkaa tapahtumaan aika nopeasti.

Ja ehkä me ei olla vielä nähtykään sitä varsinaista tekoälyn, sitä applikaatiotason mullistusta.

Eli silloin, kun meille oikeasti tulee nämä tekoälyt, vähän niin kuin melkein kaikkea, mitä me käytämme.

Niin jollain tavalla ainakin mukaan siihen tukemaan.

Plus varmasti syntyy ihan täysin uusia sovelluksia ton tekoälyn ympärillä.

Nyt me ennemmin nähdään se näiden suurten kielimallien kautta, kun käytetään chat-gp tai jotain vastaavaa tuotetta.

Niin se on se, mitä me nähdään.

Mutta se tekoäly, kuinka se todellisuudessa sitten tässä varmaan tulevina vuosina tulee, niin se tulee sitten rytinällä ja täysin uusilla tavoilla.

Ja varmasti pörssin näkökulmasta siinä vaiheessa taas syntyy paljon mielenkiintoisia sijoituskohteita.

Niitä ja yhtiöitä, jotka isosti voittaa siellä markkinalla.

Mutta tätä on tosi vaikea ennustaa tällä hetkellä, että mitkä ne on ne yhtiöt, jotka isoiten hyötyy.

Selvää on, että nämä, jotka eniten panostaa, niin niiden pitäisi pystyä jollain tavalla myös ratkaisemaan, että kuinka sillä tehdään rahaa.

Ja näillä yhtiöillä tietenkin, näillä isommilla yhtiöillä on isoimmat resurssit siinä ja parhaita tekoälyasiantuntijoita.

Ne on selkeitä bettejä, mutta johtuen siitä niiden valtavasta skaalasta.

Ja nykypäivänä noista valtavista.

Tai investoinneista, niin ne ei ole ehkä tuottoriskisuhteelta välttämättä parhaita bettejä kuitenkaan tällä hetkellä.

Vaan sieltä voi tulla semmoisia pienempiä yhtiöitä.

Juuri näin, mutta jos ihan vaan katsoo nyt näitä suurimpia tekkiyhtiöitä, niin mä itse, kunhan vähän miettii, miten sitten esimerkiksi chat-gpt tai muuta chat-bottia käyttää.

Niin sillä voi korvata ison osan Googlen käytöstä.

Ja tällä hetkellä Googlen luvuissa ei näy vielä mitään hirveätä efektiä.

Että se olisi rapautumassa.

Niiden myynti on kasvanut edelleen ja niin edelleen.

Ja edelleen siellä Googlessa klikkaillaan ja haetaan.

Mutta se skenaario siitä, että jos Googlet katsoo se hakukone ikään kuin bisnesalta, niin siis Google on aivan, se tuhoutuu se firma suurin piirtein.

Ei niillä ole mitään muuta tukijalkaa.

Joo, tosiaan jos katsoo Googlea, niin se tulee niin vahvasti sieltä hakukonepuolelta kuitenkin.

Se heidän liikevaihtojaan.

Siinä on yksi yhtiö, joka on kyllä vaarassa disruptoitua siinä, jos me aletaan käyttämään Google-hakujen sijasta näitä eri tyyppisiä, erilaisia eri palveluntarjoajien tarjoamia vaihtoehtoja.

Kun Google on ikään kuin ollut se hakukonestandardi, niin nyt jos tulee monta kilpailevaa ja yhtä hyvää vaihtoehtoja ja ne integroituu vaikka meidän puhelimiin, joku muu palvelu kuin Google, niin se voi olla, että siinä on yksi yhtiö,

joka samaan aikaan varmaan kehittää uutta tekoälypuolta, mikä lähtee osittain lentämään, mutta sitten taas tämä ikään kuin legacy-bisnes, eli Google-hakukone laskee sen verran, että se ei kuitenkaan välttämättä kasva se tulos.

Toki tämä heijastuu jo Googlen nykyarvostuksessa, että se on kuitenkin näistä isommista yhtiöistä yksi arvostuksen näkökulmasta matalimmilla kertoimilla treidaavista yhtiöistä nimenomaan tästä syystä.

Puhutaan vähän näistä mahtiseiskasta.

Mikä on mahtiseiskasta?

Magnificent Seven-yhtiö.

Hyvin käännetty.

Suuret teknologiayhtiöt alfabetista lähtien, niin sä viittasitkin aikaisemmin, nämä vastaa yli puolesta S&P 500 kasvusta viime vuonna.

Ne on siis tosi merkittävä joukko ja nyt me ollaan siis ollut vilkas tulosviikkojenkeissä.

Ollaan nähty oikeastaan Nvidia-lukunnotta, mutta kaikki näistä on julkaissut tuloksensa.

Se on jotenkin kiusallista, kun se Nvidia on aina siellä vikana ja sitä joudutaan odottelemaan.

Mutta nähdään se pian sekin.

Mutta mikä näissä on iso kuva?

Mitä me voidaan nyt päätellä tästä joukosta kokonaisuutena, kun nyt me ollaan nähty niiltä 24 vuoden tulokset?

No periaatteessa se tuloskuva on se, että isot kasvaa entistä suuremmiksi.

Eli se on selkeästi vahvempi kuin markkinalla ylipäätänsä.

Että jos markkinan kokonaisuutena tulokset kasvaa 10 prosenttia ja näillä isoimmilla yhtiöillä se 20 prosenttia,

niin se kertoo jo osittain siitä, että viime vuonna niillä kaikilla muilla, sanotaan 490 yhtiöillä siellä S&P 500-indeksissä,

niin tulokset kasvoivat todella vähän ja suurimmasta osasta tuloskasvusta vastasi nämä kaikista suurimmat yhtiöt.

Mutta kaikilla ei niistä kuitenkaan. Eli tavallaan se näiden tuloskasvu on hidastunut Mahti-Seiskassa.

Niin ainakin kun sieltä poimii ne surkeimmat tästä 740, niin mulla tulee mieleen esimerkiksi ainakaan Tesla ei kasva oikein tällä hetkellä

ja en ole varmaan kasvaa kuin Applekään tällä hetkellä oikein.

Niin sitten tulee mieleen, että joo, pitäisikö meidän puhua ehkä Mahti-Vitosista sitten?

Joo, se ehkä kuvaa tätä mediassa ja muuten käytävää keskustelua siitä, että aina poimitaan se tietty yhtiöjoukko,

joka menestyy parhaiten ja sitten ne yhtiöt, jotka ei menestykään sillä hetkellä, niin saattaa tippua sitten

keskustelusta pois. Että siinä mielessä se on ehkä tämmöinen vähän niin kuin kuvaa sitä, että puhutaan niistä

voittajista aina ja niiden kautta peilataan sitä kuvaa.

Niin ja tiedän aika monta sijoittajaa kanssa, jotka muistaa vaan omat voittonsa, ehkä muistavat.

Joo, nimenomaan, nimenomaan.

Mutta nämä on eriytyneet aika paljon. Siis Microsoft on noussut vuodessa kaksi pinnaa, Tesla 106,

eli kyllä tässä on tosi iso hajonta niiden välillä.

Joo, tossa on jännä huomio toi, että tosiaan kun Teslalla on tulos,

pienentynyt ja se on yksi näistä vahvimmin nousee sitä osakkeesta kuitenkin.

Että se taas kuvaa nimenomaan sitä pörssin vaikeutta, kun edes nämä fundamenttien kehitys sillä hetkellä

ei kerro juuri mitään siitä, että mitä se osakekurssi saattaa tehdä, koska ne on nimenomaan sitten taas ne

tulevaisuuden odotukset, jotka ennemminkin ohjaa niitä osakekursseja myös lyhyellä aikavälillä.

Ja Teslassa ollaan nähty paljon tulevaisuuden odotuksien pakkautumista sinne kurssiin tässä viimeisten

kuukausien aikana.

Tämä nousu ajoittui ehkä siihen, kun Musk hyppäsi Trumpin vaalikelkkaan ja alettiin nähdä sitä, että miten

Muskin yhtiöt hyötyvät mahdollisesti hänelle suotuisesta sääntelystä, vaikkapa tekoälyn itse ajavien autojen

regulaatiossa. Eli se on ennemminkin varmasti nimenomaan tällaista odotuksia myöskin poliittisesta kehityksestä

ja miten Musk hyötyy verrattuna siihen, että siinä olisi oikeasti jotenkin Teslaan liittyviä oikeita fundamentteja.

Joo, näin voi sanoa.

Mutta yksinkertaistaen Teslan arvo ei perustu tällä hetkellä autojen myyntiin, vaan se perustuu tulevaisuuden odotuksiin

tekoälykehityksestä nimenomaan siitä, että he olisivat sitten dominantti peluri globaalisti siinä tulevaisuudessa.

Niin, eikö se tarina ole, että…

Yhtiö, jolla on tosi vauhdikas toimitusjohtaja.

Joo, se on totta, että jos miettii Muskin tämmöistä politisoitumista, mitä nyt ollaan nähty tässä viimeisen vuoden aikana,

että jos hänen lausunnot on historiassa ollut aina aika rajuja ja ne on puhuttanut globaalisti mediassa,

niin nyt ne on mennyt vielä tuonne politiikan tiettyyn ääripäähän.

Ja sinällänsä näin sijoittajan näkökulmasta voisi sanoa, että se ei välttämättä yhtiön toimitusjohtajan,

tehtävä ole ottaa noin vahvasti kantaa, vaikka jokaisella se oma tietty näkemys saakin olla sananvapauden näkökulmasta.

Mutta ei tarvitsisi olla noin poliittisesti aktiivinen, että sillä oikeasti alkaa olemaan merkitystä ja tuohon liiketoiminnan kehitykseen kiinni.

Kyllä, siis Teslan myynti saakka Euroopassa ja erityisesti Saksassa, myös Ranskassa, Teslan autojen myynti putosi lähes 60 pinnaa viime vuodesta.

Ja maskan puuttunut voimakkaasti myös Saksassa se politiikka, joka on annettanut tätä ääreykäistä tällaista AFD-ta.

Ja miten sinä näet tämän suoran yhteyden?

Tuossa viittaat noihin yhden kuukauden, eli tammikuun toimituslukuihin, niin yleensä nuo yhden kuukauden luvut eivät välttämättä kerro sitä ihan kokonaiskuvaa.

Ja toki tällä voi olla nyt pidempiaikaisia vaikutuksia tietyissä Euroopan maissa tällä maskin politiikalla, mutta ennemmin tarkastelisin ehkä kuitenkin näitä globaaleja lukuja.

Teslalle kaikista pieninäistä kolmesta isosta markkinasta, että Kiina ja Jenkit on ne isot markkinat.

Jenkkienkin puolella voi taas olla niin kuin toi maskin politiikka, niin jopa sitten taas tuo uusiakin asiakkaita,

sieltä republikaanipuolelta, jotka ei ole niin sähköautomyönteisiä ollut aikaisemmin.

Jos katsoo nyt ihan toteutuneita lukuja, mitä tiedetään globaalisti, niin neloskvartaalissahan Tesla myi kaikkien aikojen ennätysmäärän autoja.

Myynti kasvoi vielä ainakin viime vuoden loppupuolella.

Nyt on mielenkiintoista nähdä sitten, että kuinka se elää tässä ykköskvartaalilla eri alueilla.

Siellähän on myös muita syitä, minkä takia se myynti ei tule olemaan kovin vahvaa tässä ykköskvartaalilla, koska tämä myydyin malli, eli Model Y,

sitä ollaan juuri päivittämässä uuteen versioon, mikä tarkoittaa sitä, että kun se tehdään kaikilla tehtailla yhtä aikaa,

niin siellä joudutaan päivittämään tuotantolinjoja ja muita, niin se on jo fakta, että tuotantosluvut eivät tule olemaan niin korkeita.

Ykköskvartaalilla ja sitten, että ne syyt siinä taustalla eivät välttämättä liity ihan niin vahvasti myöskään politiikkaan.

Annetaan vähän siimaa muskille.

Zoomataan taas vähän pois Teslasta ja markkinaa.

Onko mahdollista, että me ollaan nyt kuplassa?

Joo. Periaatteessa siihen on mahdollisuus, että jos katsoo arvostuskertoimia Jenkeissä, niin nehän on historiallista.

Mediaania tai keskiarvoa korkeimmilla tasoilla.

Ja nimenomaan perustuen justiin se tohon, mitä käytiin siitä investointitahdista läpi, että tulokset osittain myös peittää sitä massiivista investointitahtia tällä hetkellä.

Niin, ja sitten usein kuplatilanteessa on sellainen yksi iso tarina, joka ikään kuin jyrää ja ihmiset pystyy ripustautumaan sellaiseen epäselvään tulevaan asiaan.

Esimerkiksi IT-kuplassa oli internet. Kukaan ei tiennyt oikein, miten se internet muuttaa maailmaa, mutta joo, se muutti maailmaa.

Silti se oli kestämätöntä, mitä IT-kuplassa tapahtui.

Mä pystyisin hyvin ikään kuin piirtämään päässäni tekoälystä ihan samanlaisen tarinan.

Kyllä, jos tekoäly ei monetisoidu noilla isoimmilla yhtiöillä ja laajemminkin, niin sanoisin, että seuraavan kahden, kolmen vuoden aikana, niin todennäköisesti arvostuskertoimien on pakko joustaa alaspäin.

Ja sitten voidaan sanoa, että meillä oli jonkunlainen tekoälykupla.

Miten se sitten tulee siitä eteenpäin kehittymään?

Tai nähdäänkö siinäkin vaiheessa vielä tekoälyn potentiaalia, vaikka se ei nyt tapahtunut näiden vuosien aikana, nyt taas siitä eteenpäin seuraavaksi?

Seuraavat kaksi vuotta näyttäisi siltä, että se tulisi toteutumaan.

Niin, että se kannattaa ehkä sieltä jo varmaan muistaa, että vaikka tekoäly mullistaisi kaiken, silti se voi olla huono sijoituskohde.

Joo, nimenomaan, että arvostuskertoimet vaikuttaa paljon siihen, että millä arvostuskertoimilla ostaa niitä yhtiöitä, joihin uskotaan.

Kun katsoo tiettyjä osakkeita, niin tuolla pörssissä, varsinkin Jenkki-pörssissä, niin tämä näyttää oikeastaan ihan vuodelta 2021.

Pari nostoa. Esimerkiksi Palantir, tämmöinen ohjelmistoyhtiö, niin sen price to sales, markkina-arvonsuhde liikevaihto on jotain 50 työlukuna.

Reddit, somepalvelu, sekin on monta kymmentä kertaa arvokkaampi kuin sen liikevaihto.

Eikö tämä ihan hölmää?

Joo, kyllä siellä yksittäisiä esimerkkejä löytyy, joissa tuntuu siltä, että arvostukset tai osakekurssit on perusteettomalla tasolla tällä hetkellä.

Mutta se nojaa nimenomaan siihen, että vaikka sen Palantirin tapauksessa nähdään, että se tekoäly tulee räjäyttämään liiketoiminnan.

Se on vahvasti yksi näistä isoimmista tekoälybeteistä tällä hetkellä.

Jotkut analyytikot ovat sitä mieltä, että se on seuraava tämmöinen biljoonan.

Ja dollarin yhtiö, kun tällä hetkellä se markkina-arvo taitaa olla vasta 200 miljardia vähän päällä.

Samalla tavalla varmaan voi sanoa, että Tesla on tekoälybetti, koska siis kyllähän Maskin on iso NVIDIAN-sirujen ostaja.

Siellä investointien kerttiin nousevan 21 pinnaa ja Mask käyttää jotain 2,8 miljardia niiden NVIDIAN H100-sirujen, kun se rakentaa gigafaktoriin sillä asioita.

Sielläkin se tekoälyvisio, mihin se kasvupotentiaali voisi sitten hankkua.

Ehdottomasti. Ja Teslan näkökulmassa ehkä mielenkiintoinen on se, että kun nämä kaikki muut tekevät tämmöistä ikään kuin digitaalista tekoälyä, niin Tesla tehdään tämmöistä reaalimaailman tekoälyä tai fyysistä tekoälyä, niin kuin NVIDIAN, Jensen, Huang toimitusjohtaja taisi sitä kuvata.

Eli se on sitten semmoista, mikä oikeasti liikkuu tuolla meidän yhteiskunnassa ympärillä, kun mennään tuonne kaduille siinä vaiheessa, kun nähdään mahdollisesti näitä ihan itseajavia.

Ja autoja sekä sitten jonkunlaisia tämmöisiä robotteja, assistentteja, jotka saattaa sitten tehdä kanssa erilaisia reaalimaailman tehtäviä tuolla.

Se on mielenkiintoinen kyllä siitä näkökulmasta.

Ja Teslalla on ehkä jonkunlaista etumatkaa siinä, että heillä on kuitenkin ollut tämä visio ja käytännössä kymmenen vuotta.

Ja Maskinhan on sitä lupailua, että seuraavana vuonna tämä toteutuu, seuraavana vuonna tämä toteutuu.

Ei ole toteutunut tähän mennessä, mutta tämä NVIDIAN mahdollistama laskentateho, niin kuin vallankumous voi olla yksi.

Ja on myös niitä syitä, että minkä takia se Teslankin tekoäly tulee kehittymään sille tasolle, että näitä palveluita pystytään oikeasti lanseeraamaan.

Ja nythän viimeisimmän tulosjulkistuksen yhteydessä Maski sanoi, että kesäkuussa Austonissa starttaa robotaksipalvelu.

Katsotaan, miten tälle lupaukselle käy.

Just näin.

Voitko mennä testaamaan?

Haluaisin kovasti mennä testaamaan, että kyllähän näitä robotaksipalveluita on jo.

Ja etenkin Jenkeissä ja Kiinassakin on joitain, että esimerkiksi Googlen omistama.

Niin tekee tällä hetkellä 150 000 täysin autonomista robotaksimatkaa viikossa.

Ja heillä on muutama kaupunki Jenkeissä, missä nämä toimii.

Että jos Jenkkeihin tulee mentyä, niin varmasti menen koittamaan, koska nämä on ihan täysin kaikille avoimia palveluita jo.

Ja voi sanoa, että ikään kuin se robotaksitulevaisuus on jo täällä.

Vaikka monesti me puhutaan, että ei usko siihen, että siinä menee vielä monta vuotta, kun tämä tapahtuu.

Mutta periaatteessa teknologia on jo, että enää pitää löytää vielä se tapa.

Sitä on hyvä skaalata sitä kaupallisesti kannattavasti, mihin se Googlen veimo ei vielä omalla teknologiallaan pysty.

Mutta jos Tesla vaikka ratkaisee tämän omalla teknologiallaan, joka taas on kaupallisesti skaalattavissa,

niin se lähtee varmasti yleistymään globaalistikin sitä aika kovaa tahtia.

Juuri näin. Otetaan loppuun vielä toinen teema.

Suomalaiset sijoittajina.

Katsotaan vähän muutama datapointtia siitä, että mihin me suomalaiset

nyt oikein sijoitetaan.

Mutta mehän ollaan perinteisesti oltu ei todellakaan mitään osakesijoittajakansaa.

Varmaan pääsy on se, että me ollaan niin persäukista kansaa, että meillä ei ole mitään sijoitettavaa.

Ja sitten jos meillä olisikin, niin se itse asiassa menee eläkerahastoihin ja meidän puolesta sijoitetaan.

Mutta ainakin mielikuvatasolla ja historiassa ne harvat ihmiset, jotka nyt on jotain saanut säästettyä ja sijoittanut,

niin sitten se on ollut Nokiaa ja Elisaa ja tosi tylsiä Helsingin pörssiyhtiöitä.

Okei, Nokia oli joskus jännä, mutta ei se enää ole jännä.

Pitääkö tämä mielikuva suomalaisista tämmöisinä boomerisijoittajina edelleen paikkaansa?

Se on pitänyt, mutta aika isoja muutoksia ollaan nähty siinä.

Että tosiaan tämmöiset nordeat, sampot, nesteet, porttumit, ikään kuin isot ja turvalliset,

ehkä monilta osin myös tämmöisinä osinkoyhtiöinä korostuneet yhtiöt näkyy siellä.

Suomalaisten sijoitussalkussa ja suomalaiset aikaisemmin teki hyvin vahvasti Helsingin pörssin kautta sitä kauppaa.

Mutta oikeastaan tässä viimeisen, ehkä viiden vuoden aikana se on muuttunut aika vahvasti.

Eli ollaan lähdetty tuonne Atlantin toiselle puolelle isommissa määrin.

Ja nyt jos katsoo Nuutnetin kaupankäyntidataa, niin yli puolet tai noin puolet siitä kaupankäyntivoluumista tulee nykyään Suomen ulkopuolelta.

Eli se on vaihtunut tosi paljon.

Joo, miten, mä en tiedä onko uusi tähän datapointtiin, mutta sulla on ainakin joku,

joku näppituntuma siitä, että toi kaupankäyntivoluumihan on yksi tapa mitata asiaa.

Sitten toinen asia, että mitä ihmisillä on salkus.

Tyyliasiaa voisi vääristää se, että jos kaikki treidaa ja treidaa Nvidiaa, mutta sitten kaikki holdaa Nokiaa.

Niin onko sinulla mitään käsitystä, että mitä siellä suomalaisten salkuissa keskimäärin on?

Jos katsoo Nuutnetin dataa siitä, että miten nuo omistajamäärät noissa suurimmissa omistuksissa on kehittynyt,

niin ehdottomasti se näkyy kyllä sillä puolella.

Nämä suosituimmat jenkkifirmat on noussut sinne ihan omistetuimpien lappujen rinnalle.

Siellä varmaan Nordea taitaa olla se omistetuin, Suomesta siellä oli ehkä 80 000 omistajaa Nuutnetissa.

Niin samoihin lukuihin on noussut jo Nvidia, joka on...

Siis Nvidia on kansanosake.

Kyllä, Nvidia on omistetuimpia, omistetuin jenkkiosake Nuutnetissa.

Sen jälkeen tulee Tesla, sen jälkeen tulee Apple.

Okei, mutta onko kaikki suomalaiset, että Nvidia on siellä kurssihuippuissa?

Vai onko kukaan päässyt hyötyä tästä noususta tässä viime vuosina?

Sanotaan, että se osakkeen suosio on kasvanut kyllä kurssin noustessa.

Ja melkein voi sanoa, että ehkä puolet omistajista on ostanut sitä vasta tässä viimeisen puolentoista vuoden aikana.

Eli jos siellä tulee tekoälyromahdus, niin sitten aika moni polttaa niitä näppejään.

Mutta näinhän se yleensä perinteisesti menee.

Itse asiassa tuolta kansainvälistä mediasta bongasin sen, että nyt kun Nvidia-kurssi tosiaan tässä pari viikkoa sitten romahti,

niin instituutiot ja ammattisijoittajat myi Nvidiaa ja piensijoittajat ryntäs ostamaan.

Ei ehkä ihan optimaalinen asetelma, mutta jokainen tehköön omat johtopäätöksensä tästä, että haluaako ostaa vai myydä nyt.

Mutta jengillä on yleisesti aika iso jenkkiriski.

Alkaa tuntua ehkä tässä vähän sen semmoiselta volatiililta hommalta.

Tai pitäisikö tässä olla jo huolissaan ja pitäisikö hajauttaa ainakin muuallakin?

Vaihtoehtoja toisaalta, jos haluaa jotain kasvua.

Nimenomaan, jos haluaa kasvua, niin jenkit on kyllä se aika selkeä vaihtoehto silloin.

Itse ainakin mietin tämmöisessä pidemmässä perspektiivissä, jos puhutaan viidestä viiva kymmenestä vuodesta,

niin olisi iso riski olla olematta jenkeissä, koska se teknologia sektorina itsessään on kuitenkin semmoinen niin vahvasti

tästä eteenpäinkin kasvava sektori ja sieltä niitä isoja voittajia varmasti löytyy.

Etenkin Helsingin pörssissä niin vääristynyt toi toimialan jakauma ja keskittynyt, kuka toi isoja yhtiöitä,

niin tuohon raskaaseen teollisuuteen, että meiltä ei löydy semmoisia hyviä vaihtoehtoja edes salkun hajauttamiseen,

jos halutaan lähteä hajauttamaan semmoisiin teknologisiin tai korkean teknologian yhtiöihin, joilla olisi globaalia potentiaalia

tai jotka olisivat millään tavalla markkinajohtajia siinä omassa niissä.

Peikkaukset.

Kuinka nousee enemmän tämän vuoden aikana Helsingin pörssi vai Nasdaq-indeksi?

Vaikea kysymys, tosi vaikea kysymys. Viime vuonna olisi ollut helppo sanoa, että Nasdaq nousee enemmän, mutta nyt näin vahvan nousun jälkeen,

jossa myös Helsinki näyttää osittain edulliselta, etenkin skenaariossa, missä tapahtuisi tämä toivottava tilanne, että saataisiin

Ukrainaan rauha, joka voisi tukea sitten eurooppalaisia osakkeita ja arvostuskertoimia jonkun verran, niin menee melkein kolikon heitä,

että onko tämä vastaus. Mutta jos nyt aseella uhataan ja pitää valita toinen näistä, niin sanotaan kuitenkin se Nasdaq.

Liina, safety pipetti.

Kyllä.

Olisiko se siinä?

Olisi. Kiitos.

Kiitos paljon.

Kiitos, kun kuuntelit HSVision podcastia. Jos tykkäsit, muista tilata meidät sieltä, missä kuuntelet podeja.

Ja tärkeintä vinkkaa kaverille ja Jaastomesta.

Tilaa myös HSVision uutiskirje. Saat siinä kirjeen multa tai Alekselta liittyen tämän viikon podioiheisiin.

Kiitos, että katsoitte viikon.