Mimmit sijoittaa

Kaupallinen yhteistyö. Nordea.

Tämä on Mimmit sijoittaa asuntoihin podcast.

Täällä puhutaan asunnon ostamisesta, omistamisesta, sen oikean kohteen löytämisestä ja asuntomarkkinan ajankohtaisuuksista.

Siis kaikesta siitä, mitä jokaisen on hyvä asunnoista tietää, mutta hauskasti.

Mä oon Suvi Kinnunen, asuntosijoittaja, yrittäjä ja Airbnb-host.

Yhdessä alan asiantuntijoiden ja muiden vieraiden kanssa me avataan vaikeaksi mielletyt aiheet ja hankalat termit helposti ymmärrettävään muotoon.

Tervetuloa mukaan!

PS. Muistathan, että tässä podissa jaetaan omia kokemuksia, ei sijoitusneuvontaa.

Nordea on mukana tuomassa asiantuntemusta ja pankin näkökulmia sijoitusasunnon ostamiseen.

Hei, tervetuloa Mimmit sijoittaa asuntoihin bodin pariin.

Virallisesti kolmas kausi käynnistetty viime viikolla, kun me tutustuttiin Elisa Taskolan ekaan sijoitusasuntoon ja matkaan sitä kohti.

Ja tällä viikolla jakson aiheena on asuntomarkkina just nyt.

Ja vieraana mulla oli kukas muukaan kuin Nordean ekonomisti Juho Kostiainen, jonka muuten ensi vierailu kaudella yksi oli sen kauden suosituin jakso.

Ja en kyllä odota mitään vähempää tältäkään jaksalta, koska vettä on tässä välissä virrannut.

Ja kaivankin vähän viimeaikaisia uutisia, erityisesti koroista, mistä me puhuttiin myös Juhon kanssa.

Mutta lyhyt recap on se, että Euribor-korko on tällä hetkellä noin 2,5 prosentin paikkeilla laskusuunnassa.

Ja tilanne näyttää tosiaan aika paljon valosammalta kuin esimerkiksi vuosi sitten, joka tarkoittaa sitä, että sijoitusasunnon ostaminen voi olla,

hyvinkin ajankohtaista ja voi olla hyvä hetki sille.

Tästäkin mä kysyin Juholta ammattilaisen mielipidettä.

Mutta asuntosijoittamisesta puheen ollen, niin mä oon ihan superinnaissani, että tällä kaudella me sukelletaan nimenomaisesti sen kimppuun.

Ja mun isoin tavoite tällä kaudella on varmistaa, että jokainen kuulija saa inspiroivia esimerkkejä nimenomaisesti sen ensimmäisen sijoitusasunnon ostamiseen.

Sellaisia esimerkkejä, jotka tuo tietoa.

Madaltaa kynnystä heti sen asuntosijoitusmatkan alkutaipaleella.

Ja hei, jos sä oot miettinyt, että miltä tuntuu ostaa asuntoa just tästä markkinasta, niin mä sain studiolle KGMimmin Hannan, joka on just ostanut puolisansa kanssa asunnon.

Ja kysyin Hannalta, että miltä asunnon ostaminen tässä markkinassa tuntuu.

Joten eiköhän hypätä Hannan kanssa käydyn keskustelun pariin.

Okei Hanna.

Jokson aiheena tänään asuntomarkkinoiden tilanne just tällä hetkellä.

Ja saat aika vastausten asunnon.

Kyllä.

Sun puolison kaa, eikö niin?

Mun kumppanin kanssa tammikuussa alkuvuodesta ostettiin uusi asunto.

Tai siis ensimmäinen yhteinen omistusasunto.

Voitko sä kertoa, että millaista oli ostaa asunto tästä markkinasta?

Joo, no siis mehän loppusyksystä 2024 tehtiin se päätös, että aletaan etsimään.

Yhteistä ostokohdetta.

Siinä vaiheessa me oltiin asuttu siellä meidän yhteisessä väliaikaisessa vuokra-asunnossa.

Joo.

No, tämä oli siis hyvin erilainen prosessi verrattuna siihen, mitä se oli silloin, kun mä ostin mun ensimmäisen omistusasunnon.

Joo, mä oisin kysynyt tosta nimittäin seuraavaksi, niin kerro.

Joo, no ehkä voidaan sitten kohtuun siitä, että miten se poikkesi siitä.

Mutta tota, no Tiisaan jo nyt oli erilaista.

Me oltiin aikaa rauhallisin askelin liikenteessä, että me tehtiin alkusyksystä se päätös, että aletaan.

Etsimään asuntoa, niin ajatuksena oli se, että jos nyt yhdeksän kuukauden päästä päästäisiin muuttaa yhteiseen omistusasuntoon.

Että sinänsä oli kivasti aikaa, ei ollut mikään ihan hirveä kiire.

Mutta sitten toki jossain vaiheessa tuli se silleen, että ahaa, että apua, että mitä jos täältä ei löydykään sitä meille sopivaa kohdetta,

että ei enää jaksaisi mennä mihinkään väliaikaisen vuokra-asuntoon, vaan nyt oli sellainen tunne, että olisi kiva päästä rakentamaan sitä yhteistä kotia.

Myöskin haastavaa siitä asunnon etsimisestä teki se,

että me mentiin tosi vahvasti se asunto edellä, että meillä ei ollut mitään tiettyä aluetta, mistä me halutaan asunto ostaa.

Ja tuntui, että se ajatus siitä lokaatiosta vaihteli silleen viikoittain.

Että yhtenä viikkona oli haaveena asunto puutalosta Vallilasta, ja sitten seuraavana viikkona pohti jotain Lähiöö,

että metromatkan päässä olisi se seuraava koti.

Sitten taas se nykyinen lokaatio, missä se meidän väliaikainen vuokra-asunto oli.

Lokaatio, jossa viihdyn erittäin hyvin, olen siellä parikin kertaa asunut.

Elikkä Kruunuhaka, että tuli semmoinen fiilis, että vitsi kun pääsis pysymään täällä.

Se oli semmoinen ihmeellinen palapeli, missä ei ollut mitään selkeyttä.

Että sitten tuntui, että niitä selattavia asuntoja oli ihan super paljon.

Niin tulee varmaan vähän sellainen valinnanvaihteus.

Joo.

No jos sä vertaat sitä prosessia asunnon ostamista, oliko se vaikeampaa tai helpompaa, mitä sä odotit?

Tai sit just verrattuna vaikka siihen ensiasunnon ostamiseen.

Toi nyt oli ainakin varmaan, että kohde ei mielellään löytyy.

Joo, kohde ei mennyt löytyy.

Ja toki tuntui, että oli enemmän aikaa miettiä.

Ei tarvinnut toimia semmoisen kauhean paineen alla.

Niin kuin silloin, kun mä 2021 sen mun ensiasunnon ostin.

Silloin markkina oli tosi erilainen.

Ja tuntui siltä, että päätökset piti tehdä tosi nopeasti, jos halusi päästä kiinni siihen asuntoon, mihin oli rakastunut.

Niin tässä positiivista oli se, että pystyi rauhassa pohtimaan.

Mutta mä en tiedä, onko sekään kauhean hyvä, koska sit kun alkaa pohtia liikaa, niin sit ei tee mitään päätöksiä.

Mä oon tavallaan tosi kateellinen.

Mäkin ostin just silloin 2021 ensiasuntoa, niin sit piti jotenkin jättää tosi hätäisesti tarjouksiin.

Ja tarjosi ihan sikana liikaakin ehkä.

Niin just toi, että saa rauhassa miettiä.

Mut sit siinä käy varmaan vähän sellainen lamaantuminen, että sitten ei oikein tee päätöksiä mihinkään suuntaan, kun ei ole pakko.

No juuri se, joo.

Ja sit meilläkin alkoi, no kuukaudet vieri eteenpäin ja sitten tajus sen, että okei,

nyt onkin enää neljä kuukautta aikaa, että pitää muuttaa täältä väliaikaisesta vuokra-asunnosta pois.

Että onko kuinka todennäköistä se, että me löydetään kahdessa kuukaudessa tai kolmessa kuukaudessa se unelmien ostokohde.

Että kannattaako sitä jättää sit sinne ihan viime hetkeen.

Että tuli kanssa se tunne, että nyt täytyy oikeasti toimia.

Että tää myöskin on kuormittava asia tässä työpöydällä.

Että semmoinen tietynlainen epävarmuus koko ajan.

Että mä halusin saada sen silleen alta pois ja tehdä jonkun päätöksen ja sit alkaa

edistämään sitä muuttoa ja uuteen asuntoon asettumista.

No kerro sit vielä siitä päätöksestä, että kun te löysitte sen kohteen.

Että miten te päätitte, että no tää on nyt se kerta.

Te olitte vatvoinut sitä jo kuukausikaupalla.

Me oltiin vatvoittu, kyllä.

Joo ja me ostettiin siis asuntoa Hakaniemestä.

Mikä ei missään kohtaa ollut mun listalla.

Että mä en ajatellut, että Hakaniemi olisi sellainen alue, mihin mä tulisin muuttaa.

Ehkä sen takia, että mä olin asunut jo sillä puolella siltaa aikaisemmin.

Ehkä sen takia, että mä olin asunut jo sillä puolella siltaa aikaisemmin.

Ja olin siirtynyt sinne Krunaan ja ajattelin, että vitsi elämässä täytyy ottaa askeleita eteenpäin.

Eikä taaksepäin, vaikka se ei missään nimessä ole siis taaksepäin.

Mutta mä en siis vaan jotenkin ollut siis mieltänyt niin kuin Hakaniemeä vaihtoehdoksi.

Mä olen jotenkin unohtanut sen paikan olemassaolonta.

Se on vähän silleen väliinputoaja.

Mutta sehän on siis aivan ihana.

Ja se on silleen hyvien kulkuyhteyksien lähettyvissä.

Sitten on lyhyt matka Mustikkamaalle.

Mä pystyn edelleen juosta.

Samoja lenkkireittejä, mitä mä oon aikaisemmin juossut.

Mä pystyn edelleen käydä samalla kuntosalilla, missä mä käyn.

Että tämä uuden asunnon osto ja sinne muuttaminen ei aiheuttanut sellaisia suuria elämänmuutoksia.

Mikä jotenkin tuntuu aika silleen kevyeltä ja kivalta.

Mutta siis mun kumppani oli bongannut tämän asunnon.

Se oli mennyt muuta aivan täysin ohi.

Varmaan sen takia, että hänen hakusanoissaan oli Hakaniemeä.

Mulla ei ollut Hakaniemeä.

Ja hän sitten ehdotti, että mennäänkö katsomaan asuntoa.

Ja mentiin sitten sinne paikan päälle.

Ja siinä asunnossa kyllä heti viehätti se, että se olisi täysin muuttovalmis.

Että kun me oltiin syksylläkin moneen otteeseen pohdittu sitä, että no mitä.

Että pitäisikö olla sitten silleen muuttovalmis vai pitäisikö meidän ryhtyä tähän remppahommaan.

Mutta sitten jos istuttiin asian kanssa pöydän ääressä, niin todettiin, että

A. Kumpaakaan meistä ei tällä hetkellä kiinnosta remppaaminen.

B. Kumpikaan meistä ei ole koskaan rempannut.

C. Molemmat ollaan yrittäjiä.

Ja tällä hetkellä työpöytä on aika lailla täynnä muita.

Sitten tohimoprojekteja, että ollaanko valmiita joustamaan niistä, että päästäisiin remontoimaan asuntoa.

Niin todettiin sitten, että no kyllä se olisi unelma, jos semmoinen muuttovalmis kohde löytyisi.

Ja tämä asunto oli just rempasta valmistunut.

Kyseessä oli ilmeisesti joku flippauskohde, jos olen ymmärtänyt oikein.

Mutta se asunto sisälsi sellaisia ominaisuuksia, mitä meidän nykyisessä kodissa ei ole ollut.

Ja mistä ollaan haaveiltu.

Ja vaikka Neliöissä mentiin.

Hiukan alemmas verrattain siihen väliaikaiseen vuokra-asuntoon, niin silti saatiin yksi ekstrahuone NS lisää.

Että saadaan tuota työhuone, missä molemmat yrittäjät voi sitten vuorollaan tehdä töitä.

Niin mä luulen, että toi varmaan antaa realistisen kuvan siitä, että minkä tyyppiset kohteet käy kaupaksi tällä hetkellä.

Että on otettu huomioon etätyömahdollisuudet.

Se on remonttivalmis hyvältä sijainnilta.

Niin kiinnostavaa.

Joo.

Ja mulla tulee tosiaan vieraaksi kohta studiolle nordean ekonomisti Juho Kostiainen.

Ja Juhan kanssa me sukelletaan syvemmälle nimenomaan tämän hetken asuntomarkkinaan.

Mistä päin Suomea kannattaisi ostaa?

Millaiset asunnot liikkuu?

Mitä koroille tapahtuu?

Olisiko mitään, mitä sä toivoisit, että Juhon K-keskustelusta selviäisi?

Kysyn Juholta, että oliko nyt hyvä hetki ostaa.

Hyvä.

Hyvätään sen parin.

Kiitos Hanna, kun tulit kertoa asuntokuulumisen.

Kiitos ja kiva keskustelu.

Hyvää keskustelua Juhon kanssa.

Kiitos.

Jos sulla tuli Hannan kanssa käydästä keskustelusta pieni asuntokuume ja kutkutus,

niin tässä kuitenkin muistiin kolme tosiasiaa, jotka on hyvä painaa mieleen,

jos haluaa asuntosijoittajaksi.

Eka on se, että asuntosijoittaminen ei ole passiivista,

vaan itse asiassa se voi olla melko vaativaa,

koska se sisältää vuokralaisten etsimistä, vuokrasoppareiden hallintaa,

asuntojen kunnossapitoa, välillä on ongelmatilanteita, jotka pitää ratkoa,

ja vaikka monet näistä tehtävistä voi ulkoistaa,

kuten vaikka vuokravälityksen,

niin aika harvoin tämä sijoituslaji jää täysin passiiviseksi.

Toisekseen asuntosijoittaminen vaatii perehtymistä.

Perusasiat, kuten esimerkiksi vuokratuoton laskeminen,

alueiden markkinatilanteen tutkiminen,

asunnon vuokraamiseen liittyvät käytännöt,

niin ne kyllä vaatii perehtymistä ja opettelua,

mutta onneksi sulla on Vimit sijoittaa asuntoihin podi.

Ja erityisesti ensi jakson intro,

osuus on sellainen, jota sä et oikeasti voi missata,

jos sä haluat ymmärtää asuntosijoittamisen tärkeimmät käsitteet

rautalangasta väännettynä.

Ja kolmantena on hyvä muistaa, että asunnot ei aina ole likvidei,

ja asuntojen arvo ei aina myöskään kasva.

Vaikka asuntojen arvon nousu historiallisesti on ollut tyypillistä,

niin se ei missään nimessä ole tavattua.

Markkinoilla vaihteluu, ja tähän vaikuttaa taloustilanne,

sijainti, kiinteistö, kunto ja esimerkiksi muuttotappia

olisilla alueilla hinnat voi laskea,

ja on tilanteita, jossa asunto ei saa kaupaksi.

Mutta jos sä nyt oot ihan pyörällä sun päästä,

että kenelle asuntosijoittaminen sopii,

miksi kaikki ei vaan sijoita indeksirahastoihin,

niin mä peilaan tätä itse siihen syyhyn,

minkä takia mä oon sijoittanut asuntoihin.

Niin se on sen takia, että mä tykkään,

mä oon kiinnostunut asunnoista,

ja mulle ja monelle mullekin ne on tosi konkreettisia

verrattuna rahastoihin tai osakkeisiin.

Kryptoista, sun muista puhumattakaan.

Niin se kaikkein tärkein syy,

minkä takia asuntosijoittaminen on musta the-juttu,

on velkavipu.

Ja velkavipu, se mahdollistaa asunto- ja sijoitusasuntolainoissa

oman varallisuuden kasvattamisen paljon suuremmaksi

kuin mitä se alkuperäinen pääoma on ollut.

Ja koska kertaus on kaikkien opintojen äiti,

ja velkavipu on ehkä tärkein,

tai ainakin yksi tärkeimmistä käsitteistä,

minkä takia asuntosijoittaminen on niin siistii,

niin kerrotaan, mitä sillä nyt tarkoitetaan.

Velkavipuhan tarkoittaa sitä, että sijoittaja käyttää lainarahaa

siihen, että se kasvattaa sen sijoitusten tuottaja.

Ja tämä perustuu ajatukseen, että lainalla hankittu omaisuus,

se tuottaisi enemmän kuin lainan korot.

Eli vierasta pääomaa käytetään oman pääoman tuoton nostamiseen.

Ja puhutaan vielä konkreettisilla esimerkkeillä.

Niin jos sulla on omaa rahaa 10 000 euroa,

ja sä nostat sen, niin se on omaa rahaa 10 000 euroa.

Ja jos sä nostat pankista 90 000 euroa lainaa,

niin kokonaispotiksi tulee 100 000 euroa.

Ja tässä tapauksessa sun velkavipu olisi 90 prosenttia,

koska 90 prosenttia tästä sijoituksesta on rahoitettu lainarahalla.

Eli tämän velkavipun avulla sun pienemmästä pääomasta,

joka oli se 10 000 euroa,

sä saat sun hallintaan suuremman summan,

eli 100 000 euroa, kun vuosien mittaan tää laina lyhenee.

Eli sä saat tuottoa tälle koko rahalle,

et pelkästään sun omille säästöille.

Toisin sanoen, sä pääset kiinni suurempaan omaisuuteen,

ja sä voit kasvattaa sun varallisuutta nopeammin.

Mutta toki samalla sä kannat myös riskiä,

koska laina pitää maksaa takas,

riippumatta siitä, miten sijoitus onnistuu.

Aloittelevalle ja vielä kokeneemmallekin asuntosijoittajalle

tieto on kullan arvosta.

Jos sä siis mietit, että miten asuntosijoittamisen

voisi aloittaa, tai että millainen on hyvä sijoitusasunto,

niin sä löydät tosi hyvän asuntosijoittajan oppaan

osoitteesta nordea.fi kautta asuntosijoittaminen.

Ja sieltä sä löydät ajankohtaista faktaa

suoraan Juho Kostiaiselta ja muilta

Nordean kärkiasiantuntijoilta siitä,

mitä asuntomarkkinoilla tapahtuu just nyt.

Ja mä ite tykkään lataa myös näitä asuntomarkkinakatsauksia.

Ja hei, nyt on vihdoin aika päästä Juho Kostiainen

äsken.

Mitä asuntomarkkinoilla tapahtuu just nyt?

Ketkä tässä markkinatilanteessa voittaa?

Kannattaako nyt ostaa asuntoa tai sijoitusasuntoa?

Mihin korot on menossa?

Paljon kysymyksiä, mutta myös paljon vastauksia.

Joten hypätään studiolle.

Hei, tervetuloa studioon.

Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.

Tiesitkö, että sä olit ensimmäisen kauden

suostuin vieras?

En kyllä tiedä, mutta kiva kuulla.

Joo, mä oon tosi innoissani, että me ollaan saatu

sut takaisin. Ja tosiaan

tällä kertaa me aiotaan

tarkastella markkinatilannetta nimenomaisesti

asuntosijoittamisen kontekstista.

Ja oikeastaan Alkuun,

mitä sä sanoisit, että asuntomarkkinoilla

tapahtuu tällä hetkellä?

No voisi oikeastaan ajatella, että nyt ollaan vähän

niin kuin siellä aallon pohjalla.

Eli tässä on nähty aika merkittävä lasku

niin asuntojen hinnoissa kuin

asuntokauppavolumeissakin.

Ja nyt ollaan sitten, hintakehitys

on vakaantunut viime vuoden

aikana ja kauppaan pikkuhiljaa

lähtenyt virkoomaan. Eli

uutta nousua tässä aletaan pikkuhiljaa

rakentamaan, mutta vielä ollaan vähän siellä

pohjamulissa. Laitetaan vauhtia.

Niin siitä on aika lailla tarkalleen vuosi,

kun sä oot viimeksi ollut täällä studialla vieraana.

Miten sä kuvailisit, miten tilanne on

muuttunut siitä hetkestä?

No kyllä tämä tilanne on selkeästi vakautunut.

Eli reilu vuosi sitten korot

oli vielä aika korkealla. Ja nyt korot

on tullut alaspäin ja sitä myötä sitten

asuntomarkkinakin on pikkuhiljaa

herännyt. Eli jos

vuosi sitten asunto

kaatuu,

kauppamäärät oli suunnilleen

30 prosenttia tämmöisen pitkän aikavälin

keskiarvoa alapuolella. Niin nyt joulukuussa

oltiin enää kolme prosenttia.

Eli selkeästi ollaan tullut lähemmäksi normaaliaikaa

tämän asuntomarkkinan

aktiviteetin osalta.

Eli ollaan melkein siinä tavallisessa tasossa.

Kyllä, joo just näin.

Tämä ehkä voi tuntua vähän laimeelta

tässä markkinassa, kun me ollaan totuttu tässä sitten

koronavuosina. Oli aika tämmöistä hurlumheitä

ja tosi vilkaista markkinaa.

Nyt tämmöinen vähän niin kuin tavallinen tasa

saattaa tuntua ehkä vähän laimeelta.

Vuosi sitten korkotaso pyöri siellä

neljäs prosentissa. Missä me mennään tänään?

Tänään me mennään siinä kahden ja puolen

prosentin tietämillä. Vähän päivästä

riippuen. Ja Euroopan keskuspankki

eli EKP, niin onko niin, että

on laskenut systemaattisesti korkoja

tämän viimeisen vuoden ajan?

Joo, eli tuossa viime kesäkuussa

alkoi koronlaskut ja sieltä ollaan

neljäs prosentista tultu kolmen

prosentti ohjauskoron osalta.

Ja nyt odotetaan, että tässä kevään aikana vielä

jatkuu nämä laskut, että sitten

tuossa

ennen kesää ottaisiin lähempänä jo

kahta prosenttia.

Mitä pitäisi tapahtua, että nämä koronlaskut

pysähtyisivät?

No, itse asiassa pitäisi tulla hyviä uutisia.

Eli Euroopan taloudessa

pitäisi näkyä käänne parempaa.

Eli talous lähtisi vetämään,

työllisyys lähtisi paranemaan,

ehkä vähän inflaatiopaineet sitä myötä

lähtisivät nousemaan. Silloin me voitaisiin

nähdä semmoinen kehitys, että ne korot

ei laskiskaan niin kuin odotetaan, niin

sinne lähemmäksi kahta, vaan jäisi tänne

kolmen prosentin tietämille. Mutta toistaiseksi

me ajatellaan, että Euroopan talous

tarvitsee vähän vielä tukea koronlaskuista.

Avaa vielä vähän tarkemmin,

millä tavalla Euroopan talous

saa tukea siitä, että niitä ohjauskorkoja

lasketaan? No se tulee sitä kautta,

että jos korkoja lasketaan,

ihmisillä menee esimerkiksi asuntovelallisilla

vähemmän rahaa

korkokuluihin ja niillä on varaa

kuluttaa enemmän sitten muuhun

palveluihin ja tavaroihin ja sitä kautta

talous lähtee pyörimään. Tai sitten

yritykset investoi enemmän, kun

korko on matalammalla. Ja nyt kun

se korko on ollut aika korkealla,

niin ihmisillä on ollut huonosti rahaa, firmat

ei ole investointuja. Tätä yritetään nyt sitten

vauhdittaa tällä korkojen laskulla.

Eli EKP tarkastelee

tällaista isoa makrotason kuvaa.

Nimenomaan just näin.

No hypätään sitten Euroopasta tarkemmin

vielä Suomeen. Mitä sä näet,

että mitkä on suurimmat haasteet tai

epävarmuustekijät tämän hetken asuntomarkkinoilla?

Tällä hetkellä oikeastaan

kaksi isoa tekijää. Toinen on tämä

työllisyystilanne. Eli Suomen työllisyys on

ollut aika heikko tai heikkenemään päinvastoin.

Näin viime vuoden aikana. Ja se

tuo sitten osittain haasteita

asuntomarkkinoille. Ihmisille ei ole luottamusta

omaan talouteen tai Suomen

talouteen sillä lailla, että uskallettaisiin ehkä

tehdä niitä isoja investointeja vaikka

henkilökohtaisessa taloudessa. Ostaa asuntoa

esimerkiksi. Tämä on yksi tekijä.

No toinen

ehkä semmoinen haaste, mikä tässä on nyt ollut

viime vuosina, niin liittyy

tähän asuntotarjontaan. Eli

asuntomarkkinoilla on aika paljon

tarjontaa vielä

tällä hetkellä. Eli kun se kysyntä on pikkuhiljaa

palautunut, mutta se

kaikki ylitarjonta, mitä siellä on ollut

vuokramarkkinoilla, kun sitten niin

tuolla myytävinkin asuntojen markkinoilla

ei ole vielä purkautunut. Ja se sitten

tietysti on näkynyt siinä, että

vuokrat ei ole noussut, asuntohinnat

on laskenut ja toisaalta

rakentaminen on tosi hidasta. Eli oikeastaan

tämä ylitarjontatilanne ja sitten tämä

työttömyys, niin mä näkisin tällä hetkellä vielä

isoimmat haasteet asuntomarkkinoilla.

Okei. Miten sitten, millaisia

trendejä näet tämän hetken

asunnon ostajien ja myyjien käytöksessä?

Nyt niin kuin haistellaan sitä

markkinaa. Ehkä tämmöinen kuva mulla on

ainakin välittynyt, että moni on

kyllä tiedostanut sen, että nyt

tehdään aika hyviä diilejä tällä hetkellä.

Mutta toki sitten niin kuin

aika varovaisesti suhtaudutaan siihen

asunnon ostamiseen, että

esimerkiksi se, että jos on asunnon vaihtaja,

niin mieluummin haluaa sen

oman asuntonsa ensin myytyä ja

sitten ostaa uutta. Tai sitten jos

katsotaan kämppää, niin paljon

vertaillaan, ehkä kilpailutetaan

hintoja, aika paljon yritetään

tinkiä ja näin poispäin.

Eli ostajat on aika varovaisia.

Sitten myyjien kannalta, niin

myyjät on ehkä

ei ole vielä ihan kokonaan

sisäistänyt sitä asuntojen hintojen

laskua. Että asuntojen

hinnat on vähän paikkakunnasta riippuen

tippunut 10-15

prosenttia. Ja

tämä tietysti nyt tarkoittaa sitä, että

jos olet ostanut pari-kolme vuotta sitten,

niin saatat tehdä tappio. Tämä on tietysti vaikea

hyväksyä, mutta se on se niin kuin fakta

asuntomarkkinoilla. Ehkä kaikki

myyjät ei ole hyväksynyt tätä ja

sen takia sitten asunnot seisoo

vähän siellä listoilla pidempään

ennen kuin sitten realiteetit

hyväksytään, että mikä se on se käypä hinkata

markkinoilla tällä hetkellä. Tästä me päästäänkin

hyvin siihen, nimittäin

avausjaksossa sulle jätettiin kysymys,

joka meni siten, että

tässä tämän hetken asuntomarkkinassa

kuka voittaa?

Eli onko nytten ostajien

markkinoilla, onko tämä hyvä tilanne asuntosijoittajille,

ensiasunnon ostajille, kuka

on se, joka voittaa eniten tämän hetken

asuntomarkkinassa?

Löydä rakkaus kasviksiin

niiden ansaitsemalla maulla.

Knorr. Hyvän ruoan tähden.

Moi. Hei, saisinko mä tähän paitaan

nimmarin? Uudet, parannetut

omonesteet poistavat tahrat

yhdellä pesulla. Nekin, joiden

et halua lähtevän. On tahroja,

joita et halua pestä.

Käytä kaikkiin muihin uusia

omopyykinpesuaineita.

Omocolor. Poista tahrat yhdellä pesulla.

Klaas Olssonin asiakaskuulutus.

Järjestystä ja harmoniaa

pieniin ja suuriin kylpyhuoneisiin.

Säilytysratkaisu.

Klaas Olssonilta.

Sen tietysti tulevaisuus näyttää,

että kuka oli se voittaja

tässä markkinassa.

Mutta kyllä mä lähtökohtaisesti sanoisin,

että nyt on parhaat asetelmat

ensiasunnonostajilla

ja sitten on ihan hyvä asetelma asuntosijoittajalla.

Eli nyt pääsee

tavallaan siihen ensimmäiseen kämppään

oli sitten omistusasunto,

sijoitusasunto, niin pääsee

selkeästi edullisemmalla

rahalla kiinni kuin pari vuotta sitten.

Ja toisaalta nyt sitten korot on tullut

kuitenkin alaspäin. Sikäli kun sitä velalla

rahoittaa ne korkokustannukset

ei ole enää samaa mittaluokkaa kuin ne oli

vaikka vuosi sitten. Nämä kaksi

argumenttia ensinnäkin pätee.

No sitten jos katsotaan sitä,

jos mä sanoin, että vuokraajalle se on

sellainen semihyvä tilanne

asuntosijoittajalle, niin se tulee ehkä

sitten siitä, että siellä vuokramarkkinoilla

toistaiseksi on vielä vähän ylitarjontaa.

Nousee kovin nopeasti.

Mutta sitten se tilanne on koko ajan

niin kuin paranemassa. Eli kun nyt rakennetaan

vähän. Ja samaan aikaan

kaupungit kasvaa. Eli me nähdään, että

isoissa kaupungeissa muuttovoitto

on tosi isoa joka vuosi.

Ja sitten kun ei rakenneta, niin se

ylitarjonta sulaa sieltä joka päivä

pikkasen pois. Ja sanotaan, että

vuoden tai kahden vuoden päästä

me ollaan siinä tilanteessa, että sitten on taas se

vuokranantajan markkinat.

Eli nyt tavallaan alkaa olla se oikea

ehkä aikaikkuna siirtyä sinne markkinaan.

Vaikka se tilanne ei tällä hetkellä

olekaan se kaikkein paras.

Puhutaan vielä lisää. Sanoit suuret kaupungit.

Voitko konkreettisesti sanoa,

että mitä kaupunkia tarkoitat?

No mä voisin oikeastaan sanoa,

että ehkä karkeasti voisi sanoa,

että yliopistokaupungit.

Niissäkinhän on kaupunkien välillä

on paljon eroja. Helsinki ja

Kuopio on vaikka erilaisia kaupunkeja.

Oulussa ja Tampereella on omat

asuntomarkkinan erityispiirteet.

Mutta voisin lähtökohtaisesti sanoa,

että nämä isot yliopistokaupungit on

ollut semmoiset.

Missä väestökehitys on ollut

kohtuullisen hyvää ja sitten

vuokramarkkina esimerkiksi on toiminut.

Ja sitä kautta asuntosijoittajan kannalta

houkuttelevia kohteita.

Miltä paikkakunnalta tällä hetkellä

kannattaa ostaa asunto?

Aika paljonhan puhutaan nimenomaan Suomen kolmiosta.

Eli Helsinki, Tampere, Turku,

Akselista.

Tämä on jo hyvä kysymys. Mä en anna nyt

sijoitusneuvoja tässä. En lähde

suosittelemaan mitään kaupunkia.

Mutta se mitä mä itse ainakin seuraisin,

niin mä katsoisin nyt ihan

viimeaikaista kehitystä vuokrissa

ja hinnoissa. Koska ne aika paljon

kertoo siitä, että missä se markkina menee.

Ja mitä mä oon nyt itse kattonut,

itse asiassa semmoinen yllättävä

nousija tässä viimeisen

parin vuoden tai vuoden aikana on ollut

vaikka Vaasa. Siellä asuntohinnat

on noussut. Sinne

muuttoliikke on ollut aika voimakasta

ja siellä on pula jo tällä hetkellä itse asiassa

asunnoista. Jep, ja siellähän löytyy

siis useita korkeakouluja, että

yliopistoa ja ammattikorkeaa ja

näin poispäin. Kyllä joo

ja sitten jos ajattelee vähän niin kuin

toisesta päästä, niin sitten pääkaupunkiseutu,

mikä on tyypillisesti ollut

ehkä se niin kuin vetovoima

siinä alueen, niin täällä sitten taas

se ylitarjontatilanne tällä hetkellä

on ehkä kaikkein suurin. Ja se näkyy siinä,

että vuokrat ei ole sitten taas noussut

niin hyvin. No Tampere on

semmoinen aika hyvä mun mielestä, missä

näyttää siltä, että siellä alkaa pikkuhiljaa

taas se niin kuin dynamiikka toimimaan

siihen suuntaan niin kuin asuntosijoittajan

eduksi, vaikka sielläkin niin kuin

pari edellistä vuotta on ollut vähän

vankalia. Niin, jos muistan oikein,

niin Tampere on palkittu muutamanakin

vuonna asuntosijoittajan

ykköskaupungiksi houkuttelevammaksi

ja aika paljon puhutaan myös

Tampereen kehityksestä ja sitä peilataan

sitten Helsinkiin. Onko sulla mielipidettä

tähän? No kyllä

mitä mä oon Tampereella käynyt, niin kyllä

se mun mielestä on aika hyvä pöhinää, että

siellä on ollut aika isoja hankkeita,

on ollut areenaa ja ratikkaa ja

nyt taitaa olla Särkänniemessäkin

isot investoinnit käynnissä ja kyllä se

vie sitten sitä niin kuin

kaupunkia eteenpäin ja sitä kautta

sitten niin kuin tuo muuttovoittoa,

joka tuo sitten taas hyvää

sinne vuokramarkkinaan.

No me vähän jo sivuttiin tätä,

mutta jos puhutaan just koko

Suomesta asuntomarkkinoiden potentiaalista,

niin mitkä alueet näyttää lupaavilta?

Ainakin tässä on nyt dropattu

Vaasa. Onko jotain muita?

Joo, itse asiassa mä lähtisin

tätä vähän niin kuin toiselta kantilta

liikkeelle, että

asuntosijoittaminen

voi olla niin kuin hyvin kannattavaa

myös semmoisilla alueilla,

missä hinnat laskee.

Nyt tätä kannattaa mutustella

vähän aikaa. Että itse asiassa

se, että asuntohinnat

laskee, niin se ei tarkoita sitä, että se ei olisi

kannattavaa vuokrabisnestä

siellä harjoittaa.

Ja tämä perustuu sitten

taas siihen, että semmoisilla alueilla

tyypillisesti nämä vuokratuotot

on paljon korkeampia. Eli asuntohinnat

on matalat ja sitten

vuokrat suhteessa hintoihin on aika korkeita.

Eli sä saat sitä suoraa

vuokratuottoa

selkeästi enemmän

kuin sitten vaikka täällä kasvukeskuksissa,

missä sitten

se vuokrabisnes perustuu

osittain siihen vuokratuottoon ja osittain

sitten arvonnousuun tuomaan

ikään kuin lisätuottoon.

Ja mä niin kuin lähtisinkin vähän katsomaan

just näitä alueita sillä lailla vähän eri

lailla, että millainen se vuokramarkkina,

että se ei välttämättä tarvitse tarkoittaa sitä,

että asuntohinnat nousee tai väestö

olisi tosi kasvava, kunhan se vuokramarkkina

on toimiva. Että siellä on riittävästi

niin kuin ikään kuin liikettä

siellä vuokramarkkinassa. Että ei sulle

käy sitten niin, että

se jää vaikka puoleksi vuodeksi tyhjillään.

Se, että sulla on korkeat vuokratuotot,

niin se antaa sitten pelivaraa siihen, että

jos sulle jää yksi tai kaksi kuukautta väliin

jossain, niin se ei sitten niin paljon haittaa,

kun sitten

vaikka pääkaupunkiseudullisuus

on tosi kireet

niin kuin vuokrahinnottelut, niin yksi kuukausi

saattaa romuttaa sen sun vuoden

tuloksen tavallaan siitä, jos se jää

tyhjäksi. Niin mä ehkä lähtisin tavallaan

siitä,

että on erityyppistä asuntosijoittamista.

On semmoista, missä katsotaan

korkeita vuokratuottoja, ehkä

laskevia hintoja, tai sitten toisaalta

vähän matalampia vuokratuottoja

ja nousevia hintoja. Ja tämä on vähän

erityyppistä sijoittamista.

Tällä itse asiassa on nimikin, ainakin jossain

tätä kutsutaan vastavirta-strategiaksi.

Eli käytännössä uidaan vastavirtaan

ja katsotaan sinne, minne

kukaan muu ei kato. Että ehkä

sellainen yleisteesi asuntosijoittamisessa

on nimenomaan se, tai on ollut

tietynlainen oppikunta, että sijoitaan

yksiöön yliopistokaupungissa

ja sen saa aina vuokralle. Mutta

just niin kuin sä kuvasit tässä,

niin jos kattoakin sellaisia kohteita,

mitä muut ei lähtökohtaisesti kato,

eli ehkä tällaisia eri paikkakuntia,

pienempiä paikkakuntia,

tai sitten sellaisia asuntotyyppejä,

mitä kaikkea ei eti. Eli esimerkiksi, jos vaikka

kattoisi suurempia kolmiöitä,

neljöitä, niin lähtökohtaisesti

ainakin aiemmin ne on ollut sellaisia,

mitkä ei ole ollut sijoittajakohteita.

Ja tässä mun mielestä oleellista on, että

ymmärtää omat vahvuudet. Eli

mikrosiäennit on myös näissä pienemmillä paikkakunnilla

tärkeitä, mutta jos on vaikka taitoa

remontoida se asunto, tehdä siitä houkutteleva,

ymmärtää sitä sijaintia

ja millaisia ihmisiä siellä asuu,

niin kyllähän aina asunnoilla kuitenkin

on menekkiä, jos pystyy

erottua siitä markkinasta.

Joo, just näin. Ja tässä niin kuin

jokaisella meillä on niin kuin kotikenttäetu,

että jokainen asuu jossain ja tuntee

ehkä sen oman alueen, oman kaupungin

paremmin kuin sitten vaikka joku

kansainvälinen

sijoitus,

jättirahasto, joka

sitten vaan yleensä sijoittaa näihin

kasvukeskuksien niin kuin

hyvillä sijainneilla oleviin

vuokrakohteisiin, niin sieltä pienemmistä

kaupungeista tuntemalla sen alueen,

sen markkinan, niin pystyy varmasti tekemään

ihan hyviä tuottoja. Just näin.

Siirrytään sitten hintakehitykseen

ja vähän tulevaisuuden näkymiin.

Eli suora kysymys.

Nouseeko asuntojen hinnat tänä vuonna?

No me uskotaan, että hinnat

nousee tänä vuonna semmoinen reilu pari prosenttia.

Eli viime vuonna

hän koko vuoden tasolla

hinnat vielä vähän laski,

mutta jos me katsotaan vuoden sisällä,

niin se kehitys oli aika tasaista. Eli hinnat

pysy suunnilleen ennallaan

tammi- ja joulukuun välillä, että

ei tullut paljon isoa

muutosta. Ja tänä vuonna sitten ajatellaan,

että siellä on kaksi tekijää. Toinen on

nämä laskeneet korot, mitkä

sitten vähän sitä

hintaa rupeaa pikkuhiljaa nostamaan

ylöspäin. Toinen on sitä virinnun asuntokauppa,

mikä odotetaan, että se tänä

vuonna vielä jatkaa sitä

toipumista, mikä me viime vuoden

jälkipuoliskolla jo nähtiin.

Mitä sitten, mitkä

tekijät vaikuttaa siihen, että

jotkut alueet kasvaa, kun toiset taas vähän

taantuu? No jos katsotaan

sitä hintakehitystä, niin kyllähän se

siellä taustalla on se väestökehitys,

mikä ajaa niitä hintoja. No se, mikä

ajaa sitten väestöä eri kaupunkeihin,

siellä on moninaiset tekijät.

Puhuttiin jo tästä vaikka Tampereesta, kaupunkikehityksestä,

sitten on yliopistot,

ylipäätään

työpaikat. Ja se,

tavallaan on se ajuri. Ja kyllähän se

pitkäs juoksus aina menee

niin, että siellä, missä

väestö kasvaa, niin siellä asuntohinnat

nousee voimakkaammin, koska rakentaminen

sitten pitkäs juoksussa aina jää vähän jälkeen.

Ja sitten toisaalta siellä, missä väestö

supistuu, niin

sitä ylitarjontaa tavallaan muodostuu

automaattisesti, kun joku

muuttaa pois ja sen asunto jääkin tyhjilleen.

Ja jos ei sitä pureta, niin silloin tulee tavallaan

ylitarjontatilanne markkinaan.

Ja tämä on tavallaan se

iso kuva.

Joo.

Entäs sitten, jos katsotaan vähän pidemmälle

tulevaisuuteen, niin

mitä sä odotat asuntomarkkinoiden

kehityksestä vaikka seuraavien

viiden vuoden aikana?

Kyllä mä ajattelen, että jos

jaettaisiin vaikka

kahteen pätkään tämä seuraava viisi vuotta.

Seuraavat kaksi puoli vuotta

olisi vähän tämmöinen rauhallinen,

rauhallisempi kehitys

asuntomarkkinoilla sen takia, että meillä on vielä

sitä ylitarjontaa. Se kestää jonkun aikaa

purkautua.

No sitten tulee se seuraava kaksi puoli

vuotta. Sitten ollaankin siinä käännepistettä,

että nyt alkaakin olla niukkuutta

asunnoista. Silloin

aletaan rakentamaan, mutta

siinä kestääkin se vuosi,

kaksi vuotta ennen kuin niitä valmistuu.

Sitten mä ajattelen, että se seuraava kaksi ja puoli vuotta

siitä viidestä vuodesta on alkanut nopeampaa

hintojen nousun

aikaa ja markkinan

elpymistä. Toki

tässä voi tulla monenlaista mutkaa

matkaan nyt seuraavan viiden vuoden aikana.

Niin kuin mä oon tässä viimeisenkin viiden vuoden

aikana nähty, että on ollut koronat ja

sotat. Parempi olla

ennakoimatta liian

tarkkaa, mutta ehkä semmoinen karkea,

että se ylitarjonta nyt näkyy

ja pitää sitä markkinaa pikkasen

otteessa

vielä tässä tänä ja ensi

vuonna, mutta sitten taas parin seuraavan vuoden aikana

varmaan tilanne voi kääntyä toiseenkin

suuntaan. Niin, tuosta

mulle tuli mieleen se, että jos sun pitäisi

nyt muistella sitä viisi,

jos sun pitäisi muistella viisi vuotta taaksepäin,

niin olisit sä osannut

ottaa kantaa tähän, mitä kaikkea tässä

on tahtu viiden vuoden aikana?

No en varmaan olisi osannut ottaa kantaa,

että kyllähän tämä niin kuin

varsinkin tämä niin kuin inflaatio

ja korkojen näin nopea

nousu on ollut ennennäkemätöntä

ja siihen on niin kuin hankala ollut

varautua. Ja tässä ehkä mä muistuttaisinkin

sitä, että vaikka se on niin kuin pitkästä

aikaa se inflaatio ja korkojen nousu

oli nopeita, niin se voi kyllä silti tapahtua

uudestaan. Eli

ja se ehkä monelle niin kuin

asuntovelalliselle ja

asuntosijoittajallekin, niin

muistutti siitä korkoriskin

hallinnan tärkeydestä.

Ja se on niin kuin varmaan

semmoinen, mikä on hyvä pitää mielessä nyt

muutaman vuodesta eteenkin päin.

Jep, mutta ilmeisesti vähän on kuitenkin

ollut sellaisia tilanteita, ainakaan mediassa

ei ole näkynyt, missä asuntosijoittajat

olisi ollut sankoin joukoin pulassa.

Että ihan fiksua

porukkaa ja toki varmasti sit

pankin riskimitikaatio,

eli tämä 6 prosentin stressitestaus

on fiksu veto,

niin kuin näkyy. Mutta kyllä se

muakin on vähän yllättänyt, että yllättävän

vähän on tullut kuitenkin semmoisia niin kuin

voisi sanoa konkursseja

tai niin kuin pakkomyyntiä joillain,

mutta ei niin kuin laajassa mittakaavassa.

Että kyllä se sanotaan, että meidän

järjestelmä on niin kuin hyvin

kestänyt ja sitten kyllä

ihmiset on kuitenkin ollut varautuneet,

vaikka korkosuojaa ei ollut välttämättä

kaikilla siinä, niin sitten jotain muuta

puskuria, millä on pystytty sitten

menemään tämän hankalimman ajan

yli. Mutta että joo, ihan samaa mieltä,

että yllättävän pienillä vauhdilla,

aurioilla, noin niin kuin

kokonaisuudessa, mutta toisaalta kyllähän

meidän markkina sitten on niin kuin heikentynyt,

että näkyy, että ei ole ollut kysyntääkään kyllä.

Mitä sä sitten sanoisit jollekin sellaiselle,

joka haaveilee asuntosijoittamisesta,

mutta tämä toimintaympäristö

tuntuu arvaamattomalta

ja pelottaa tehdä näin isoa

investointipäätöstä?

Tämä on helppo sanoa, kun ei ole oma

raha vaikka kiinni tällä hetkellä

asuntosijoittamisessa,

mutta kyllä me niin kuin yleisesti

sanotaan, että vaikeina aikoina tehdään

ne parhaat.

Ne parhaat tulokset, että pitkässä juoksussa

sitten ne, ketkä on niin kuin

uskaltanut ottaa sen riskin

silloin, kun on ollut heikot ajat, lähtee

silloin mukaan, niin ne on yleensä tehnyt ne parhaat

tuotot. Sitten kun mennään siinä

niin kuin aallonharjalla

muitten mukana, niin toki silläkin on niin kuin

mahdollista saada tuottoa, mutta niin kuin

yleensä siellä niin kuin pohjalta,

tai sanotaan semmoisessa niin kuin hankalassa tilanteessa

niin kuin on tehty

ne isoimmat voitot sitten pitkässä juoksussa.

Joo, ihan

kiinnostava näkökulma ja on

tuosta samalla.

Omaa mieltä. Tästä puheen

ollen toimintaympäristön muutoksesta, niin

on paljon uutisoitu asuntorahastoista.

Onko sulla näihin jotain

mielipidettä?

Ei mulla oikeastaan ole mitään mielipidettä

siinä mielessä. Ehkä se niin kuin

heijastaa sitä tilannetta, mitä

tässä on niin kuin käyty läpikin, eli

siellä joillain sijoittajilla

on halu päästä eroon, eli

on tarjontaa ja sitten ei ole vastaavasti

kysyntää, eli niille asunnoille ei välttämättä

löydy sitten muita sijoittajia ja ostajia,

mikä tavallaan heijastelee tätä

aiempinkin esiin tuotuun

niin kuin analyysiin sitten

asuntomarkkinaylitarjonnasta, mikä

koskee erityisesti näitä pieniä asuntoja,

mitä sijoittajilla on paljon ollut.

Ja tämä on nyt ehkä enemmän

tämmöinen niin kuin ilmentymä siitä,

tämä niin kuin asuntorahastojen

ongelmat, kuin mikä niin kuin varsinainen

markkinan ajuri tai

semmoinen, mikä nyt olisi niin kuin valtavan suuri ongelma

ehkä pitkällä aikavälillä. Toki niin kuin

niille, ketkä on sijoittanut, se on niin kuin hankala

tilanne, mutta se niin kuin koko markkinan

kannalta, mä pitäisin tätä kuitenkin ehkä sellainen rajallisen

ilmiönä. Ja hei, avataan vielä, että

mikä on asuntorahasto? Asuntorahasto

on tavallaan semmoinen vähän

niin kuin mikä tahansa sijoitusrahasto,

mihin ihmiset voi sijoittaa ja sitten

se rahasto on ostanut asuntoja

tai muita kiinteistöjä. Ja sitten

se rahaston tuotto määrittyy

niiden vuokratuottojen ja sitten myös

arvonmuutosten kautta.

Ja tämä on tietysti

siinä mielessä vähän erilainen

kuin vaikka osakesijoitusrahastot

sen takia, että asunnot

ei ole niin likvidejä kuin osakkeet, että

jos joku haluaa lunastaa sen

rahastousuuden, niin osakkeita on tosi

helppo myydä. Joka päivä löytyy hinta

pörssistä, mutta sitten jos asuntoja vaikka

myydään vaikka useampi kerralla,

niin sieltä ei joka päivä välttämättä löydy

ostajaa, vaan se ottaa aikansa, jolloin

sitten näitä lunastuksia esimerkiksi

on jouduttu nyt sitten

lopettamaan väliaikaisesti, että saadaan

likvidoitua niitä asuntoja.

Jep, eli käytännössä

tämä uutisointi johtuu siitä, että

nämä rahastot on laittanut itsensä

kiinni, korjaamaan jos mä oon väärässä,

ja sijoittajat ei voisi sieltä

lunastaa omia rahoja takaisin.

Ja osa syyä sen takia, miksi nämä laitetaan

kiinni, on se, että estetään sellainen joukko

hysteriaa tai että

ei ole pakko myydä niitä, jos kaikki yhtä

aikaa alkaa lunastaa pois.

No joo, just näin. Ja tietysti

se on ihan käytännössäkin

hankala myydä, että jos sulla on vaikka

sä omistat yhden kerrostalon

jostain, vaikka se rahasto, ja sit sun pitäisi

siitä samasta talosta myydä vaikka kymmenen

asuntoa kerralla, niin se voi olla aika

vaikeita. Ja varmasti

se on sen rahaston osakkaidenkin

etu, että tehdään se sitten pikkuhiljaa,

vaikka se nyt sitten tarkoittaa

sitä, että ne rahat on vähän aikaisia

jumissa. Mutta samahan tilanne

sulla voisi olla, jos sulla olisi omakin

asunto myynnissä, niin

jos sä haluaisit joitain jonkun säädöllisen hinnan,

niin et sä välttämättä sitten tänään

sitä hinnalla, millä hyvänsä

myy, vaan sulla voisi kestää puoli vuotta

löytää se oikea omistaja

tai uusi ostaja, että

kyllä tämä heikko likviditeetti tässä

markkinassa pätee valitettavasti

sekä suori asuntosijoituksiin

kuin myös sitten rahastoihin.

Juuri näin, ja tonhan

on monet ihan todistanut todeksi,

että niin kuin sä sanoit, että

on paljon tilannetta markkinassa, että on

paljon tarjontaa, koska ihmiset ei ole saanut

omia koteja myytyä.

Ja sitten taas saatetaan tehdä paljon

ehdollisia tarjouksia, jos

saataisiin se oma koti myytyä, ja sitten siinä

on vähän sellainen domino-efekti,

mitkä ei sitten kaadu eteenpäin, jos se

ensimmäinen kauppa siellä ei tapahdu.

No, mitä sä sitten

sanoisit siihen, että millaisia

strategioita asuntoa harkitsevien kannattaisi

käyttää tässä nykyisessä markkinatilanteessa?

Kannattaako tinkkiä vaikka

20 prossaa sitten pyynnistä,

vai onko ne hinnat jo kohdallaan?

No siellä on tosi paljon vaihtelua

markkinoille, että kyllä osa asunnoista

on hinnoiteltu ihan oikein, ja se tietysti näkyy

siinä, että ne menee kaupaksi nopeasti.

Ja sitten taas niitä, mitä tuossa

aikaisemminkin jo vähän puhuttiin, että

ei ole ehkä vielä myyjä

sisäistänyt sitä nykyistä hintatasoa,

jolloin siellä voi oikeasti

olla vaikka 10 prosenttia, tai

15 prosenttia tinkimisen varaa

suhteessa siihen markkinahintaan.

Ja se, että mikä se milloinkin se markkinahinta

on, niin sehän on vaikea määrittää

jokaiselle asunnolle, se on aina

vähän erityistapa, se on

oma hinta, mutta

mä sanon, että joissain kohteissa on

tinkimisvaraa tälläkin hetkellä,

osassa se tietysti ei ole.

Entä onko tällä hetkellä parempi aika

ostaa vai myydä asunto?

Ehdottomasti ostaa. No jos miettii

tätä vuotta 2025, niin

mitä erityisesti asuntomarkkinoiden

seurannassa kannattaisi pitää silmällä?

Tämä onkin hyvä kysymys.

No mitä mä itse normaalisti

seuraan, mä seuraan näitä

kauppamääriä, vähän katson niitä

kaupungeittain. Sitten mä

seuraan muuttokehitystä,

miten muuttoliike

kehittyy eri kaupungeissa.

Mä katson asuntohintojen

kehitystä.

Sitten siellä on myös

mikrosiainit, eri kokoiset

asunnot.

Sitten tietysti vuokrakehitys,

se on tärkeä, mikä kertoo aika paljon

siitä koko markkinasta.

Varsinkin nyt sitten kattoo näitä

yksityisiä vuokreja, että jos kattoo

vaikka tuettuja vuokreja, niin siellä

on sitten eri ajurit, kun yksityinen

vuokramarkkina kertoo paremmin siitä,

missä se markkina, vuokramarkkina

oikeasti liikkuu.

Nämä nyt on ainakin semmoisia tekijöitä.

Toki sitten rakentaminen on

semmoinen, mitä voi seurata myös siinä

rinnalla. Mistä sä katsot näitä?

No kyllä mä aika paljon tuotan,

kun tilastokeskuksen sivuita löytyy

tietoa. Kiinteistövälittäjän keskusliiton

tulee vaikka näitä asuntokauppalukuja.

Sitten esimerkiksi

Suomen vuokranantajilla on

hyvää dataa vuokramarkkinoista

ja analyysiä niihin liittyen.

Nämä on semmoisia, mitä

mä itse seuraan ja

niillä nyt ainakin ihan hyvin

pysyy sellainen taagilla

normaalioloissa.

Eikö täällä Nordeallakin ole asuntomarkkinakatsaus?

Joo, meiltä tulee aina kolme kertaa

vuodessa semmoinen katsaus, missä sitten

vähän syvennytään nykyiseen

markkinatilanteeseen, katsotaan muutaman

vuosi eteenpäin hintakehitystä

ja sitten erilaisia teemoja

sen suhteen, että mikä milloinkin

on ajankohtaista asuntomarkkinoilla

ja kiinteistömarkkinoilla yleisemminkin.

Hei Juho, mulla on loppuun

vielä yksi pyyntö. Ensi viikolla tänne

studioon astelee 25-vuotias

opiskelija Ronja Airusalo

ja Ronjalla on puolisoineen

tällä hetkellä yhdeksän asuntoa,

joista kahdeksan on ostettu

viimeisimmät vuoden aikana ja

se on tarkoituksena jutella siitä, että miten

opiskelijana voi sijoittaa asuntoihin

ja hän on käyttänyt esimerkiksi myös

opintolainaa asuntojen ostamiseen.

Ja nyt sulla olisi mahdollisuus

vaikuttaa, että mitä sun mielestä

mun pitäisi kysyä Ronjalta?

Mä kysyisin, että

miten hän on huolehtinut korkoriskin

hallinnasta?

Kiitos.

Tämä oli kuuden tähden jakso.

Käy antamassa meille tähtiä.

Mä oon Suvi Kinnunen. Tää on Mimmit sijoittaa asuntoihin podcast.

Jos haluat kuulla tai lukea lisää

taloudesta, seuraa meitä Instagramissa.

Kiitos.